Nature is so beautiful in autumn

The nature is so beautiful in autumn.

 

Luonto on niin kaunis syksyllä.

In my opinion autumn is such a great time to do some outdoor activities like hiking.

It's not too warm and not too cold either - if you dress right.

 

Ja syksy on myös tosi hyvää aikaa erilaisille ulkoilujutuille, kuten patikoinnille.

Syksyllä ei ole enää liian lämmin eikä toisaalta liian kylmäkään - jos pukeutuu oikein.

Me and my darling daughter who has grown so tall that soon we are able to look at the world from the same "height"... :-)

 

Minä ja tyttäremme Nea, joka on kasvanut pituutta jo niin, että kohta katsellaan maailmaa samalta "korkeudelta"... :-)

 

Birch trees looked so nice couple of weeks ago. But now when I look outside I can only see tree trunks

 - most of the leafs have fallen down already.

 

Koivut näyttivät vielä pari viikkoa sitten niiin kauniilta. Mutta nyt kun katson ulos, näen vain puun runkoja

- suurin osa lehdistä on jo pudonnut.

There is something beautiful yet melancholic about autumn.

Now I find myself longing for snow and winter already...

 

Have a nice week you all!

 

 

Syksyssä on jotain kaunista, mutta samalla haikeaa ja melankolista.

Nyt huomaan jo odottavani lunta ja talvea...

 

Mukavaa viikkoa kaikille!

 

 

Sari

Hiking at Marttila

We like to spend time outdoors and once again ended up spending a day hiking. This time we headed to Marttila, which is not too far from our home.

Meistä on kiva viettää aikaa ulkona ja taas kerran lähdimme vähän retkeilemään. Tällä kertaa menimme Marttilaan, joka ei ole mitenkään mahdottoman matkan päässä kotoamme.

We went there with our neighbours and it was a lot of fun, when kids were able to run around the forest (except at the swamp areas, where we had to occasionally raise voices so that they would stay on those wooden paths).

Naapureiden kanssa oltiin taas liikenteessä ja oli oikein mukavaa, kun lapset sai mennä viuhtoa metsässä vapaasti (paitsi suoalueilla, kun piti oikein väliin komentaa, että pysyivät pitkospuilla).

Our daughter and our neighbour's oldest son are the same age and it's so funny to watch them together (they often look and especially sound like a married couple).

Tyttäremme ja naapurin vanhin poika ovat samanikäisiä ja heitä on kyllä ajoittain aika lysti seurata (he usein näyttävät ja erityisesti kuulostavat kuin avioparilta).

This young man is very interested about nature and here he is once again exploring something.

Tämä nuori mies on hyvin kiinnostunut luonnosta ja tässä taas tutkitaan jotain.

Heyyy, wait for me and my mom too! Little missy ran a little behind but made sure we wouldn't forget her ;-)

Heiii, odottakaa minua ja äitiä kans! Pikkuneiti tuli vähän perässä, mutta piti huolen siitä, ettei häntä unohdettaisi ;-)

After about 40 minutes (or was it about an hour, lost a sense of time when trying to keep up with the children) hiking we reached a little campfire area.

Noin 40 minuutin (vai olikohan se tunnin matka, jossain vaiheessa katosi ajantaju, kun yritimme pysyä isompien ipanoiden matkassa) patikoinnin jälkeen olimme pienellä nuotiopaikalla, jossa oli myös hyväkuntoinen laavu.

And an outdoor toilet.

Ja ulkohuusikin.

My husband looks like he is so happy after visiting the puusee above, but no, he is just happy to be outdoors and light a campfire - since he has this tiny pyromaniac inside him.

Mieheni näyttää tässä ihan siltä kuin olisi onnellinen asioituaan juuri yläkuvan puuseessa, mutta ei, hän on vaan onnellinen saadessaan olla ulkona ja sytyttämässä tulta nuotioon - hänessä kun asuu pieni pyromaani sisällään.

Here our daughter is learning how to carve wood with a pocket knife.

Tässä tyttäremme harjoittelee, kuinka puuta vuollaan taskuveitsellä.

We ate some sandwiches, sausages and marsmallows...

Söimme vähän voileipiä, makkaraa ja vaahtokarkkeja...

And after a little lunch break kids had time to explore this narrow pathway...

Syönnin jälkeen lapsilla oli aikaa tutkailla tätä kapeaa polkua...

When watching this little lady playing with moss and lishen, pretending they were food it reminded me of my own childhood when we used to play food market with my cousin using all sorts of materials from the nature.

Kun katselin tätä pikkuneitiä leikkimässä sammaleella ja jäkälällä, leikkien niiden olevan ruokaa ruokaa, tuli minulla mieleen oma lapsuus ja kuinka leikimme serkun kanssa ruokakauppaa käyttäen kaikkea luonnosta löytämäämme aina heinänkorsista voikukkiin tai käpyihin.
 

Nipsu is one of the sweetest little dogs I know.

Nipsu on yksi suloisimmista koirista, joita tiedän.
 

But soon it was time to head back home, since the weather started to change and it got much colder. It was a fun day and we already thought about doing something like this also next week when kids have a little break from school.

Mutta pian oli jo aika lähteä takaisin kotiin, sillä sää alkoi muuttumaan harmaammaksi ja koleammaksi. Oli oikein mukava päivä ja tässä mietimme, että taidamme tehdä jotain samanlaista myös ensi viikolla, kun lapsillakin on syyslomaviikko ja vähän lomaa koulusta.

In the forest

Couple of years ago I would've said that fall season is not my thing or that I am definitely not a fall person. But now I find new things to like about fall all the time. Like the forest during fall season. So in the forest we went and did some mushroom picking on Saturday with our daughter and my parents.

Muutama vuosi sitten olisin sanonut, että syksy ei ole ollenkaan mun juttu tai että minä en ainakaan ole syksyihmisiä. Mutta nyt huomaan koko ajan uusia asioita, joista pidän syksyssä. Kuten syksyinen metsä. Niinpä menimme metsään ja kävimme lauantaina sienessä tyttäremme ja vanhempieni kanssa.

 

 

I just love all the shades of green in the forest. Like all that moss covered with the spruce needles in the late fall.

Rakastan kaikkia metsän vihreän sävyjä. Niin kuin kaikki neulasten peittämä sammalkin myöhään syksyllä.

We found plenty of edible wild mushrooms.

Löysimme runsaasti erilaisia ruokasieniä.

Our daughter took my camera for a little while to take some photos. I always admire how she uses different view angles (like in this photo) and really seems to enjoy taking pictures. She is more and more interested about photography and has started to beg us to have her own SRL camera. And now we are talking about those cheaper models available. I feel that she might soon be ready to get one, now that she really seems to have interesest toward the subject.

Tyttäremme otti hetkeksi kamerani ottaakseen hiukan kuvia. Ihailen hänessä sitä, kuinka vapautuneesti hän käyttää erilaisia kuvakulmia (niin kuin tässä kuvassa) ja selvästi nauttii kuvaamisesta. Hän on enenevässä määrin kiinnostunut valokuvaamisesta ja on myös alkanut toistuvasti anelemaan itselleen omaa järjestelmäkameraa. Tässä puhutaan nyt siis ihan niistä halvimmista malleista ja olen sitä mieltä, että hän saattaisi olla pian valmis saamaan oman järkkärinsä, kun kerran kiinnostusta aihetta kohtaan selvästi riittää.

We were already heading back to our car when our daughter spotted these - my favorites, those golden yellow chanterelles.

Olimme jo suuntaamassa takaisin autollemme, kun tyttäremme bongasi nämä - minun lempparini, kullankeltaiset kantarellit.

We also spotted some really beautiful, but poisonous mushrooms.

Näimme myös joitakin tosi kauniita, mutta myrkyllisiä kärpässieniä.

The evening sun seems to arrive earlier and earlier, but boy isn't it beautiful, when the sun starts to go down and all the golden tones come alive?

Ilta-aurinko saapuu aikaisemmin ja aikaisemmin, vaan eikö vaan olekin kaunista, kun aurinko alkaa laskemaan ja kaikki kullansävyt heräävät eloon?

Mathildedal

We wanted to go hiking with my hubby a while ago and ended up going to Mathildedal, a quiet natural park only about half an hour drive from our home.

Me halusimme lähteä joku aika sitten patikoimaan mieheni kanssa ja päädyimme menemään Mathildedaliin, rauhalliseen luonnonpuistoon noin puolen tunnin ajomatkan päähän kodistamme.

Our thought was also to pick some berries, but there we not that many berries to pick. Managed to find some blueberries and lingonberries for a little snack though.

Ajatuksena oli kerätä myös marjoja, mutta saalis jäi aika pieneksi. Löysimme kuitenkin sen verran mustikoita ja puolukoita, että saimme niistä pienen välipalan.

In the park there is also a nice campfire area where you can grill sausages etc.

Mathildedahlin puistossa on myös kiva nuotiopaikka, jossa voi paistaa vaikka makkaraa.

We also had some homemade sandwiches, veggies and stewed french tea with us. And boy they tasted good after some hiking.

Meillä oli mukana myös kotona tehtyjä voileipiä, vihanneksia ja haudutettua ranskalaista teetä. Ja kylläpä eväät maistuivatkin hyvälle pienen patikoinnin jälkeen.

We also grilled some sausage links. These were chili links from Helsingin makkaratehdas. They tasted real good and weren't too spicy either.

Ja pitihän sitä paistaa pari makkaraakin. Kokeilimme Helsingin makkaratehtaan chilimakkaroita. Ne maistuivat oikein hyvältä, eivätkä olleeet myöskään liian tulisia.

We were trying to spot chanterelles, but no - didn't see them this time. Of course spotted many other (poisonous) mushrooms... Well, have to just wait and see if we will find some chanterelles at some point, even though summer was quite dry and warm.

Yritimme löytää kantarelleja, mutta ei - eipä näkynyt tällä kertaa. Tietty silmiin osui paljon muita (myrkyllisiä) sieniä... Noh, pitää vaan malttaa odottaa, jospa niitä kantarelleja vielä löytyisi, vaikka kesä olikin varsin kuiva ja lämmin.

So beautiful is the finnish lake scenery and now that the weather still allows it's a perfect time to go outdoors and enjoy the last days of summer.

Kaunis on suomalainen järvimaisema, nyt kun säät vielä sallivat kannattaa kyllä suunnata ulkoilemaan ja nauttimaan kauniista loppukesän päivistä.