2009-03-16

Suklaajuustokakkua ja muuta mukavaa...

Päätinpä sitten kokeilla suklaajuustokakun leipomista. Pitkään olen jo salaa mielessäni himoinnut saavani juustokakkua, mutten ole vaan saanut aikaiseksi leipoa. Mutta tänään tein tämän makoisan suklaajuustokakun ja vaikka onkin kaloreineen taatusti yksi laihduttajan pahin vihollinen, niin silti maistoin yhden palan ja olihan se makoisaa.

Ja sen jälkeen sainkin leffaa katsellessani vemputtaa pikkustepperissäni (se sellainen pieni mekaaninen vemputin, ei meiltä mitään hienoja laitteita täältä kotoa löydy) puolisen tuntia, sillä tunsin kakkupalasen syötyäni kuiteskin sen omantunnon pistoksen, massussani...

I decided to bake this very easy Chocolate cheese cake today. For long I've planned to have some cheese cake and today it was time to let go and do it. And I know this is not the best friend to have when trying to lose some weight, but still, I had to have one slice. And oh, it was so goooood!!!

But to tell you the truth, this evening when watching a movie with my hubby, I used my stepper (that small mechanical one, we don't have any of those fancy equipments here at home) for half an hour, since I felt a little bad after having that sugary, creamy, cheesy slice of that delicious cheese cake...

Ja siinä se sitten on. Se suloisen kamala, herrrkullinen suklaajuustokakkupalaseni...

And here it is. That deliciously devil slice of Chocolate Cheese cake...

Ja eilen sain jo käärittyä blogiarvonnan palkinnonkin pakettiin ja lähtee matkaan Päiville maanantaina, eli huomenissa. Onnea vielä sinulle! Niin arvonnan kuin iloisen perhetapahtuman johdosta!

Yesterday I wrapped the little prize for my blog-drawing winner Päivi and tomorrow it will be send to Finland!

Eikä siinä vielä kaikki. Tämän lisäksi sain tänään vielä yllätyksekseni toistamiseen tämän iloisen, hyvän mielen blogi tunnustuksen. Tänään sen minulle ojensi ihana blogituttavani, Mari.

Kiitos kaunis sinulle! Olen tästä ihan otettu ja tosi, tosi iloinen!

Ei kai tämä sunnuntai-ilta tämän paremmin voisi enää päättyäkään, vaikkakin se salakavala suklaakakku nyt tuolla jääkaapissa minua vainoaakin... Voi voi...

And wow! I received yet another award today from Mari. Thank you so much for this. I am so happy to have this!!!

What could be a better way to end my Sunday night, even though that devilish chocolate cheese cake is on my mind right now... Oh my...

13 kommenttia:

Sooloilija kirjoitti...

Ai että on ihanan näköistä kakkua! Miten pystyit syömään vain yhden palan! Olet säntillinen luonne kun vielä jaksoit kuluttaa kakkupalat poiskin stepperillä. Ihailen sinua!

Anonyymi kirjoitti...

Hienon näköinen. Juustokakun takia ei tosiaankaan tarvitse huonoa omantuntoa (juusto hyvää ja terveellistä, väärinkäsitys että rasvat vaarallista :)

Kazza kirjoitti...

Oijoi, tuollaiset kakut pitäisi kieltää lailla! Näyttää todella rikollisen hyvältä. :) Lähetätkö vähän tännekin...?

Jael kirjoitti...

Tosiaankin syntisen herkullisen näköistä! Tekisin useammin jos ei olisi tarve ajatella linjoja...USAssa rakastin the Cheesecake Factoryn juustokakkuja, mikä ihana paikka!

Joana kirjoitti...

Oi, mitä kakkua, kuva ainakin on tosi herkullisen näköinen. "Eihän se yksi kakkupala vielä venettä kaada", sanoo herkkuhäntä :)

"Kantriina" kirjoitti...

Kertakaikkisen suussasulavan näköinen on tuo siun suklaajuustokakku!!! Kasvoni olivat parin sentin päässä ruudusta ja melkein taisin jo lipaista pikkasen :D Joskus on ihanaa vähän herkutella ja joskus pitääkin herkutella :)

Ihanaa alkanutta viikkoa toivottelen ja siun suklaajustokakusta haaveillen,
Kantriina :)

M'man kirjoitti...

Oletko varma, ettei kuvan reseptikirjaan kaytetty tuota tekemaasi kaakkua ???

Meinaan ei minun kakut tai keittiohaslaykset koooskaaaan nayta alkuperaisilta... Jos joku kyvyy reseptia... olen (kappas!) haivittanyt sen ;))

I wouldn't mind a piece of your cheesecake and a cuppa tea ... you think it could be sent over ? I got the teawater already boiling...;))

Mari kirjoitti...

Voi mikä herkku! Maistuisi minullekkin:)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, ole armollinen itsellesi äläkä pode huonoa omaatuntoa! Kyllä laihduttajakin saa joskus herkutella, siihen on ihan painonvartijoidenkin ja muiden samankaltaisten instanssien lupa :) Olen sitä mieltä, että ihminen voi kokonaisuutena paremmin, kun voi hyvällä omalla tunnolla joskus herkutella. Ja mitä varten juustokakut ovat olemassa? Siksi, että ne voi syödä suihinsa ja NAUTTIA! Omena päivässä ja herkkupala silloin tällöin pitää lääkärin loitolla, sanon minä.
PS! Joku aika sitten sulla oli tässä tai toisessa blogissasi se herkullinen kuva lohesta ja vihanneslisäkkeestä, mitä vihanneksia olitte lisäkkeeseen laittaneet? Mä kun olen juuttunut kesäkurpitsa-sipuli-herkkusienisekoitukseen, tarttisin uusia ideoita :)

Jutta kirjoitti...

Oiiii kun on herkun näköinen kakku :) Minä en kyllä jaksaisi stepperöidä kaloreita jälkeenpäin...

Sinulle on muuten tunnustus blogissani.

Sari kirjoitti...

Moi Sooloilija. Pakko vaan hillitä itseään tän syömisen suhteen ja kyllä siihen tottuu, kun aikansa taistelee ;-) En olisi aiemmin kyllä stepperiin hypännyt kakkupalan jälkeen, mutta nyt alkoi vaan vaivaamaan mieltä ja se meni kätevästi, leffaa samalla katsoen.

Hannelen paratiisi. Niinhän se toisaalta on ja Philadelphiaakin löytyy nykyään montaa laatua, rasvaista, vähärasvaista ja rasvatonta.

Niinpä niin Kazza. Ne pitäis kieltää, vaan minkäs voi, kun luikertelevat ajatuksiin ja sitten on pakko tehdä jotain tällaista... Täältä lähtee pala sinne suuntaan ;-)

Yaelian, Cheesecake Factory on ihana ravintola muuteskin, mutta yhdest kakkupalast saa jo pulittaa yli viisi taalaa. Ryöstöä, sanon minä!

Hiiriemo, juu, ei se yksi pala vielä kait mitään haittaa. Kunhan ei ihan joka viikko rupea tekemään mieli tällaisii herkkuja.

Kantriina, otin kuvan ennen oman palasen syömistä, joten kieli pitkällä kakkupalaani kuvasin... ;-) Juu, kyllä sitä pitää välillä vähän herkutella jotain tällaista, syntisen hyvää. Suklaan ystävä kun vielä olen...

M'man ja kiitos kaunis. Eipä nuo minunkaan leipomukseni ole aina kuvauskelpoisia. Viime viikolla leipomani korvapuustit oli esim. niin jättikokoisia, että hyvä kun suuhun mahtuivat. Toisaalta harmittaa, kun ei tullut niistä otettua kuvaa. Olisivathan olleet ainakin Teksas-size pullia.
But hey, here comes one slice your way... ;-)

Kiitos Mari, kyllähän nämä petolliset viettelykset maistuu, mullekin...

Kiitos Tuija, olen täysin samaa mieltä kanssasi tästä asiasta. Sitä vartenhan leivonnaiset on tosiaan luotu, että niitä saa aina silloin tällöin herkutella! Ja nyt kun en voi enää kokkailla pääruokia samalla tapaa kuin aiemmin, olen keskittynyt enempi tähän leivontapuoleen ja haluan kokeilla uusia juttuja. Siinä vihannessekoituksessa, josta kysyit. Siinä taisi juurikin jo noita mainitsemiasi ainesosia, lisänä ainoastaan keltainen kesäkurpitsa ja tuore tilli...

Hei Jutta ja kiitos. Niin ja hei, sinun ei kyllä tarvitsisikaan stepperöidä palasen jälkeen, toisin se on mulla. Ja kiitos, minäpä käyn kurkkaamassa blogissasi, mitä sieltä löytyy... ;-)

Marja kirjoitti...

Uijui miten herkullisen näköinen kakku... ja ihana kuva! Ja nuo mustikat kruunaavat kokonaisuuden :) Hitsit, olisikohan meillä pakastimessa edes mutakakkua... tuskin sillä taisin herkutella edellisenkin kakun yksinäni, yön pimeinä tunteina ;)

Terveisiä!

Sari kirjoitti...

Hei Marja ja kiitos kommentistasi. Kakku oli hyvää ja vielä on vähän jäljellä. Vaan saas nähdä maltanko pitää siitä näppini erossa tässä illan aikana ja elokuvaa katsellessani... ;-)