Sivupihallamme kasvaa kieloja hurjat määrät ja nyt ne ovat alkaneet vihdoin kukkimaan. Niitä näkyy kaikkialla, tosin tänään huomasin että ne kaikkein isoimmat kukat kasvavat naapurin tontilla. Tietty...
There are loads of lilies of the valley on our sideyard and now they have finally started to bloom. You can see then everywhere though today I noticed that all the biggest ones are on our neighbors lot. Of course...
Kielo on niin kaunis ja hentoinen kukka, jota kaipasin asuessamme ulkomailla. Nyt tuntuu ihan oudolta, kun niitä voi kerätä omalta pihalta. Ja se tuoksu... ooh!
Lily of the valley is such a beautiful and delicate flower, which I missed so much when we lived abroad. Now it feels so strange to be able to pick them up from our own yard. And that fragnance... ooh!
6 kommenttia:
Kaunista kaunista!!
Kielot on niin kauniita ja se tuoksu....Kesän lapsena olen aina pitänyt kieloista.
Tuohon Rooma postaukseen vielä..ihania kuvia!! Ehdottomasti joskus käytävä siellä joskus,mutta syksyisen matkan kohde onkin Praha (jälleen,mutta matkaseuramme halusi niin eikä mitä,sehän on ihana kaupunki!).
Tuo Vuittonin ikkuna on muuten samanlainen kuin Skotlannissa ;-)
Jännä yhdistelmä nuolia ja sikakallis laukku :)
Aivan ihania otoksia!! Kielot ovat ihania ja tuoksu tuo mulle mieleen joulun.. Sain pienenä tyttönä useamman kerran joululahjaksi kielotuoksua.. :)
Meidänkin pihalla kielot valtaavat vähän joka paikan. Ihania ovat, olen niin onnellinen, että omalta pihalta saa poimia niin valkovuokot kuin kielotkin. Molemmat ovat itselle sellaisia kevään ja alkukesän "airueita".
Ruoho on aina aidan toisella puolella vihreämpää, tässä tapauksesa kielon kukat isompia ;)
Upea kuvasarja. Tuo pitsimekko sopii kielojen kanssa tosi upeasti!
Kiitos Kamomilla ;-)
Sama täällä Anne-Marie, minä olen myös ollut aina kielojen ystävä.
Sinulla siis jää syksyllä Rooma näkemättä, mutta Praha on varmasti myös kiehtova kaupunki. Roomaan ennätät varmasti vielä jossain kohtaa ja uskon, että tulet ihastumaan. Vuittonin ikkunat oli hulppeat ja nuo nuolet aika veikeä idea - mutta huh heijaa niitä laukkujen hintoja!
Kiitos Satu. Minäkin muistan joskus ostaneeni kielon tuoksuista vartalovoidetta ja nuuskuttelin sitä aina kaihoissani, kun asuimme tuolloin pois Suomesta ja kaipasin kielojen tuoksua. Kielon tuoksuinen hajuvesi kuulostaa aikas ihanalta sekin ;-)
Tuija, se on kyllä mieletön juttu, että kieloja voi poimia omasta pihasta. Ja tänä vuonna niitä on jostain syystä poikkeuksellisen paljon. Siis oikeasti ihan valkoisenaan tuo sivupiha.
Ja valkovuokkojakin on tänä vuonna ollut tosi paljon, meillä ilahduttivat pihaa myös sinivuokot, tosin osa niistä tuhoutui viime syksyn myrskyissä, joten ihan niin paljon ei ollut tänä vuonna sinivuokkoja kuin aiemmin.
Hei Sanna. Niin se varmaan on, vihreämpää ;-) Onneksi on kivat naapurit, että voi vaikka oikeasti poimia parit kielot heidänkin tontiltaan ilman mitään seuraamuksia. Ja kiitos, kuvista taisi tulla yläkuvaa lukuunottamatta tällä kertaa aika hempeitä sellaisia.
Mukavaa viikon jatkoa kaikille! Minulla on tällä viikolla ajatukset muutenkin kovasti valokuvaamisessa, mutta kerron siitä lisää vaikka loppuviikosta.
Lähetä kommentti