2011-09-20

Syksyn tullen - When the fall season comes

Kaikki syksyn merkit ovat jo täällä. Lehdet kellastuvat ja putoilevat puista, ruusunmarjat ovat punaisia ja on taas se aika vuodesta, kun voi jo hyvin laitella lyhtyjä pihamaalle.

All the signs of fall season are already here. Leaves are getting foliage and falling from the trees, roseberries are all red and it's already that time of the year when you can start putting all the lanterns outside.

Kanervat ja callunat ovat ilmestyneet kauppoihin ja ostin jo pihaamme perinteisiä marjapuuronpunaisia.

All the fall flowers like callunas and heather flowers are in stores already and I bought some traditional lingonberry borridge colored ones.

Tytär on innoissaan kaikista syksyn tuomista uusista harrastuksista ja kavereista. Syksyn harrasteisiin kuuluvat kuorolaulu, teatteri ja se tuttu jalis. Kovasti haluaisi tämä pieni lapsi enemmänkin harrastuksia, kuten lentis ja tyttöjen säbä, eli sähly, mutta nyt äiti taitaa jo rajoittaa.

Jotenkin tuntuu, että nykyajan lapsilla on niin kovin kiireinen aikataulu ja sanoisinko suoraan miltei jo ihan liikaakin ohjelmaa koulunkäynnin lisäksi. Ei ole ollenkaan harvinaista kuulla, että tyttären kavereiden viikot ovat ihan buukattuja eri harrastusten vuoksi. Entä miten on teidän perheessä? Kiinnostaisi tietää, montako harrastusta teidän lapsella/lapsilla on? Ja mitä mieltä olette siitä, että lapset juoksevat enenevässä määrin harrasteiden perässä? Jääkö tarpeeksi aikaa kotona ja vanhempien kanssa olemiseen ja tekemiseen? Itselle on ainakin tärkeää, että välillä on ihan tavallisia kotipäiviä ja että esim. ulkoilemme yhdessä.

Our daughter is excited about all the new friends and hobbies fall season has brought to her. Her hobbies include choir, theater and that all familiar soccer. This little one would also like to have more hobbies, like volleyball and girls säbä, meaning floorball, but now mommy starts to limit her.

Somehow I feel, that nowadays children have such a busy schedule and almost too much to do in addition to school and all the school work. It is not at all rare to hear, that some of the friends of our daughter have very busy weeks because of all their hobbies. If I may ask I would like to know how it it in your family, how many hobbies your child/children have at the moment? And what do you think about the fact that our children run around because of their hobbies increasingly? Is there still enough time to spend time at home and to do things with parents? For me it's important that we also have those days when we just stay at home and e.g. go outdoors together.

7 kommenttia:

Eeva kirjoitti...

Ihania kuvia, kovin syksyistä kyllä on!

Harrastehommat ovat kyllä kysymys sinänsä, kun jo nyt, vaikka esikoinen on vasta 3-v. tuntuu olevan painetta viedä johonkin harrasteeseen. Ehkä siis vaan itsestä, mutta kun kaikkien muiden lapset tanssii, soittaa, temppuilee....Meillä ollaan vielä kuitenkin tyyneesti kotona, ja harrastellaan eläinten hoitoa ja kotitöitä. Ehkä sitten 4 vuotiaana...

Mutta ei tulevaisuudessakaan joka ilta. Pitää ehdottomasti olla iltoja vain perheen kesken, ei edes kavereita kylässä. Näin mä olen tämän nyt ajatellut, katsotaan sitten kun lapset on kymmenen! ;D

KatjaK/Ekaterina kirjoitti...

Ihanainen syksy. Tykkään tästä vuodenajasta kaikista eniten. Tosin en siitä, jos sataa koko ajan. Mutta kuulaat aamut ja lämpimät iltapäivät :) Kävin kanssa eilen ostelemassa vähän kaikenlaista kasvia. Oli nimittäin 5 eurolla pensaita ja 1,5 eurolla havuja :D Nyt pitäisi vaan jaksaa kaivaa niille kuopat ja etenkin löytää järjelliset paikat niille. Vaikeaa, kun en ole yhtään puutarhatyyppiä.

Anne-Marie kirjoitti...

Jälleen ihania syksyisiä kuvia..aah!

Meillä nykyisin harrastetaan tosi vähän?? Mutta pojat vaan ei tahdo.Entisellä paikkakunnalla taisi kaikilla olla kaksi harrastusta,mutta nyt on vain vanhimmalla pojalla enää.Muut leikkivät/liikkuvat naapureiden tai kavereiden kanssa illat ja jos eivät tahdo itse niin sitten eivät.Olemme yrittäneet tarjota ja välillä houkutellakin,mutta itse ovat mieluummin kavereiden kanssa kaikenlaisia pelejä ym.

Tiedän paljon lapsia jotka viettävät lähes joka ilta harrastuksen/harrastusten parissa,mutta se kai on jokaisen perheen oma asia..Mutta en haluaisi meille kovin aikataulutettua elämää kun kolmevuorotyö jo sitä tekee ihan riittävästi :(

Sara K kirjoitti...

Hei vaan ja kiitos kauniista kuvista jälleen kerran!

Meillä lapsilla on harrastuksia niin, että vanhimmalla, tyttärelläni (10,5v.) on hepparatsastus lauantaisin ja tiistaisin käy koulun tanssikerhossa. Keskiviikkoisin eli tänään on myös tytön lisäksi pojallani (9v.) uimatunti. Torstaisin sitten pojan Aikido. Elikkä parina päivänä viikossa kummallakin harrastuksia. Vielä jää aikaa perheelle ja playdateille, sillä ulkosuomalaisia olemme. Minusta on tärkeää harrastaa siinä määrin miten perheelle sopii ja miten kiinnostuneita lapset ovat harrastamisesta. Meidän perheelle ei ainakaan kovin aikataulutettu viikonloputkin vievä harrastemäärä sovi. Toiselle suomalaiselle perheelle täällä se taas tuntuu olevan elämäntapa. Ja tarvitsee vielä mainita, että joillekin kirjojen lukeminen on harrastus, meidän lapsille jokapäiväinen mielenkiinnon kohde. Niitä luetaan ja paljon. Eivät edes haluaisi joka päivälle koulun lisäksi muuta ohjelmaa, jotta aikaa jää niin lukemiselle kuin vähän pelailuun ja telkun katsomiseenkin.

Sabuska kirjoitti...

Meidän lapsilla on vain muutama harrastus ja lapsi itse on sen valinnut. Koulu on sinällään jo "rankka" ja 10-vuotiaan kolme harrastusiltaa oli tälle tytölle jo liikaa. Tiedän päiväkoti ikäisiä lapsia joilla on joka ilta jotain virikettä ja vanhemmat tekevät uraa, perheen lapsia hoitaa ulkopuoliset aikuiset ja näiden lasten vanhempien ikävä on suunnaton.
Omassa arjessa yritän itsekin pysähtyä ja viettää lasten kanssa yhdessä aikaa työpäivän jälkeen jutellen ja puuhastellen arjen asioita yhdessä.

Merja kirjoitti...

Meidän seitsenvuotiailla on kaksi harrastusta, uimakoulu ja telinejumppa. Nekin ovat nyt vain rajoitetun aikaa syksyllä. En todellakaan jaksaisi enempää, enkä usko että hekään. Ei kiinnosta sohata joka ilta jonnekin. Sellaista rentoa yhdessäoloa meillä tykätään enemmän harrastaa.

Sari kirjoitti...

Hei Eeva ja kiitos kommentistasi. Juu, kovin on syksyistä, mutta toisaalta luonto on myös kaunis kullankeltaisen auringon värjätessä iltaisin metsät (jos ei satu satamaan vettä...) ja nuo kaikki syksyiset värit puissa, upeannäköistä!

Sama juttu meillä, paineita tulee lapsen suunnasta, kun kaverit houkuttelevat useisiin eri harrastuksiin. Mutta nyt on jo alettava vähän rajaamaan tätä harrastusintoa, että jää aikaa muullekin.

Hei Ekaterina ja kiitos kommentistasi. Kyllä tämä syksy on tosiaan ihan kaunis, mutta sama täällä, sade ei ole ehkä ihan se paras juttu syksyssä. Mutta pieni tihku ei haittaa ja usein aamusta tihkusade yhdistettynä usvaan on aika kaunis näky sekin.

Ahaa, sinä olet käynyt ostelemassa kasveja pihamaalle ja hinnatkin kohdillaan! Pitänee käydä itsekin kurkkailemassa, onko missään mitään jäljellä. Tosin omissa ajatuksissa on alkaa vähän karsimaan noista kasveista, sillä tuntuu, että tänä kesänä tuo piha alkoi kukoistamaan vähän liiaksikin ja voisi vähän harventaa tuota kasvillisuutta.

Moi Anne-Marie. Ei varmaan yhtään huono asia, ettei pojillanne ole kauheaa hinkua harrasteisiin. Ja energiaa saa kummasti kulutettua naapuruston lasten kanssa leikkiessäkin ;-)

Jotenkin tuntuu, että etenkin tytöillä tämä harrastuspuoli aiheuttaa paineita. Pitäisi harrastaa sitä ja tätä kun se ja tämä ja tuokin. Mutta minusta tämäkin harrastusmäärä on jo omalla tyttärellä aika paljon ja on kyllä päästy ihan yhteisymmärrykseen hänen kanssaan siitä, että kolme harrastusta on ihan hyvä määrä.

Tiedän myös useita perheitä, joissa mennään tukka putkella lähes joka päivä harrasteiden perässä. Minusta tämä vaikuttaa hyvin pitkälti amerikkalaista tyyliä, siellä huomasin lapsilla olevan useita harrastuksia ja monet vanhemmat saattoivat jopa painostaa lapsiaan erinäisiin harrastuksiin, kuten pianonsoitto, baletti, tiedekerho jne. Arvelen kuitenkin, ettei Suomessa vanhemmat varmastikaan juuri painosta lapsia harrastuksiin, vaan enemmänkin ne lapset itse ja se, että kaveripiirissä kaverit harrastavat useita eri juttuja.

Sara K. Itsekin ulkomailla asuneena muistan erityisesti tämän seikan vielä hyvin Yhdysvalloista, jossa lapsilla oli usein tosi paljon harrastuksia. Meidän lapsella oli tuolloin kaksi harrastusta, jalis ja baletti, enkä kyllä kokenut, että yhtään enempää olis mitään tarvinnut.

Ja voi, playdatet oli ihan parhaita. Ne oli meilläkin jokaviikkoinen tapa nähdä kavereita ja päästä vähän seurustelemaan toisten äitienkin kanssa maailmanmenosta ja lastenhoidosta yms. asioista ;-)

Ja tuo lukeminen, sehän on aivan ihana harrastus ja ihanaa kuulla, että lapsenne ovat siitä innoissaan. Toivottavasti mukana on myös paljon paljon suomalaisia lastenkirjoja ;-)

Hei Sabuska ja kiitos kommentistasi. Pari harrastusta on varmasti ihan sopiva ja mitä isommaksi lapset kasvavat, sitä enenevässä määrin se tuo koulukin tosiaan varmasti vie vapaa-aikaa.

Kuulostaa aika surulliselta tuo kertomasi uraa tekevistä vanhemmista ja heidän tilanteestaan lasten ja lasten harrastusten suhteen :-(

Itse toivon, että perheessämme olisi aina niin, että myös lapselle on aikaa ja ainakin toinen vanhemmista kotosalla illat. Tänäänkin kävimme illalla kävelylenkillä koulun pihalla, jonne oli toissapäivänä ilmestynyt iso pesäkeinu. Niin on suosittu kapistus, etteivät lapset juuri välkällä sinne ehdi keinumaan, joten sinne suuntasimme illalla koko perhe ;-) Ihana keinu, tuollainen kapistus olisi kyllä mainio (tosin hirmuisen iso) myös omassa pihassa.

Hei Merja. Kivat harrastukset on teidänkin lapsilla. Ja sama täällä, mä luulen, etten jaksaisi itsekään suhata lapsen harrastusten perässä pitkin kaupunkia. Eikä myöskään lapsosemme, vaikka olisikin niin kovin innostunut harrastamaan vaikkas mitä ;-) Rento yhdessäolo on ihan parasta ja se kun itsekin välillä voi lapsen kasvoista lukea, miten tärkeää lapselle on saada vanhempiensa aikaa. Tuolloin tulee itsellekin joteskin äärettömän hyvä mieli ;-)