2010-01-15

Silmäongelmia - Eye problems

Eilen kävin silmälääkärissä. Ja ensi viikolla uudestaan, lisäksi passitus neurologille. Siitä syystä, että oikeassa silmässäni on alkanut vilahtelemaan valkoisia, salamavalon oloisia palloja.

Olen erittäin likinäköinen ja siitä syystä silmäni ovat "ikääntyessäni" herkkiä erilaisille silmävaurioille. Jostain syystä olen törmännyt sanaan ikääntyä, ikääntyvä, ikääntyessä moneen otteeseen viime aikoina. Ja minä kun kuvittelin olevani vielä suht nuori ihminen, enhän ole edes vielä neljääkymmentä. No, nyt on sekin kuvitelma hävinnyt mielestäni. On kai aika myöntää, että olen ikääntyvä nainen. Olenhan jo sentään 38-vuotias ;-)

Mutta tosiaan, eilen minulle valkeni, että nämä ns. flashersit, eli valoilmiöt ovat merkki siitä, että verkkokalvoni kaikella todennäköisyydellä oireilee (vaikkei vielä mitään hälyyttävää ollutkaan havaittavissa) ja saattaa olla jopa irtoamassa, jolloin tarvitsee välitöntä hoitoa. Tämän vuoksi olen tiukassa seurannassa seuraavat kaksi kuukautta. Jee-e! Neurologille menen vielä siitä syystä, että suljemme pois sen mahdollisuuden, ettei minulla ole mitään silmähermoihin liittyvää verenkierron tms. häiriötä.

Yesterday I went to my doctor to check my eyes. And next week I'll go again as well as I will go and see a neurologist. I have to do all this due to flashers in my right eye. Those white light bulb like round things dancing across my vision, daily.

I am under surveillance for the next two months, since I am very near sighted and due to that I have a very high risk to get all kinds of eye problems much easier than people with normal or very slight near sightness. Especially now that I am aging. By the way, for some reason I have heard words age, aging etc. several times during the last couple of months and I really thought I am still young not even being on my forties yet. But no, I have started to realize that okay, I am an aging woman already, being 38 years of old and all... ;-)

Anyways those light bulbs can be a sign of retinal detachment which is curable if treated early, but needs immediate action or you may lose your vision. So I have to go see my doctor many times during the next couple of months and also see the neurologist to rule out other possibilies in my optical nerves.
Eli kaikki "ikääntyvät" naiset huomio! Silmistä on syytä pitää huolta. Yksikin omituinen tai tavallisesta poikkeava oire voi olla merkki joistain hälyyttävästä. Minä ainakin opin nyt sen, ettei aina ole aihetta pitkittää lääkärille menoa (niinkuin minulla on valitettavan usein tapana).

So all you "aging" women out there. It's very important to see a specialist if you have new or unusual symptoms in your eyes, since it might be a sign of something serious. This is something I learned now, being a person who always tries to postpone those doctor's visits as long as possible.

Mutta koetan olla nyt liikaa miettimättä näitä silmäoireita, ja toivon, ettei kyseessä ole mitään vakavampaa. Koetan jo keksiä mielessäni jotain kivaa tarjottavaa Ystävänpäiväksikin (joka sattuu miltei samalle päivälle mieheni syntymäpäivän kanssa ja yleensä yhdistämme nämä kaksi juhlaa yhteen) ja Marthan uusin Living lehtikin tupsahti juuri sopivasti postilaatikkoon tarjojen monta kivaa ideaa.

But I try not to worry too much about this thing and I hope that this is not anything too serious. I already try to figure out what to serve on Valentine's Day (which is very close to my husband's Birthday and we kind of celebrate those two things together) and Martha's latest Living magazine already gave me many ideas.

23 kommenttia:

Tuija kirjoitti...

No johan nyt! Kaikkea sitä voi olla, en ole ikinä kuulutkaan moisesta. Toivottavasti saat avun vaivaan.
Ikääntyminen on alkanut vaivata meikäläistäkin. No, mä olenkin jo YLI 40! Harkitsen tässä juuri törkeän kalliiden, kollageenia sisältävien naamarasvojen ostoa. Jos sais tätä rupsahtavaa naamavärkkiä edes vähän paremman näköiseksi. Ehkä mä voisin kerran elämässäni ainakin kokeilla noita kalliimpia kreemejä, kun olen tähän asti pärjännyt supermarkettien rasvavalikoimien avulla :)

Yaelian kirjoitti...

Silmät ovat tärkeät ja ´niitä tuleekin hoitaa.Toivottavasti sinulla ei nyt mitään vakavaa siellä ole,pidän peukkuja!

Sooloilija kirjoitti...

No voi että! Hyvä, että tutkitaan ja suljetaan pois myös neurologiset vaivat.

Tiedätkö, minullakin on näkö huonontunut puolessa vuodessa. Vaikka miinusta on -6,5 niin joudun lukemaan kirjaa ilman laseja; nenä kirjassa kiinni, en nimittäin näe lasit päässä lukea..

Näkö ja näkövaivat ovat kiusallisia ja ikäviä.

Meillä miinuslinssisillä alkaa ns. ikänäkökin vaivata aikaisemmin..

Mari kirjoitti...

Samaa mieltä että silmistä (kuin tietinkin muistakin) kannattaa pitää hyvä huoli, viimeinen pari on menossa! Minun Äidilläni on ollut myöskin samantapaisia ongelmia silmissä, seurantalinjalla ollaan.
Hyvää viikonloppua!

Teija kirjoitti...

Hyvä että tarkastukseen menit kuitenkin. Lähipiirissä ollut viime aikoina parikin verkkokalvon irtoamista, ja sitten onkin leikki kaukana.

Mutta ikääntyneenä en silti sua pidä :)

Jutta kirjoitti...

Onneksi huomattiin ajoissa ja olet nyt seurannassa. Yhdellä sukulaisellani irtosi verkkokalvo joitain vuosia sitten ihan yhtäkkiä. Nyt on taas ihan kunnossa, mutta silloin oli tietenkin ikävä juttu, varsinkin kun olivat lähdössä maailmanympärysmatkalle ja matka piti sen takia perua.

En minäkään pidä sinua ikääntyneenä :)

Anu kirjoitti...

Hei
Kurja juttu mutta onneksi nyt seurataan tilannetta ja olet hyvissä käsissä.
Minulla on silmähermossani vikaa (vasen silmä). Tylsä vaiva ja hankaloittaa montaa hommaa. Mutta arvaa mitä, Jumalalla on huumorintajua, sillä oikean silmäni näkö on viime vuosina hurjasti huonontunut ja se auttaa kokonaistilannettani, koska nyt vasempaan silmäänkin voidaan laittaa sen tarvitsema voimakkaampi miinus (ei siltikään niin suurta kuin olisi todella tarvis). Miinusten ero kun ei ymmärtääkseni saa olla liian raju silmien välillä.
Ikääntyvä sana särähti minunkin korvaani, kun fysioterapeutti oli vaivoistani sitä mieltä, että niitä nyt tuppaa ikääntyvillä olemaan :)

mizyéna kirjoitti...

Mä olen parikymppisenä sairastanut flunssan jälkitautina verkkokalvosairauden nimeltä white dot syndrome. Se on erittäin harvinainen ja paranee itsestään mutta mulla jätti arven keskelle verkkokalvoa. Oireet oli juuri tuollaisia kuin kuvailit.

Kerron tämän siksi, että kyseessä on niin harvinainen juttu, että suomen parhaat silmälääkärit eivät sitä osanneet diagnosoida kun vasta viikkojen ihmettelyn ja kirjaston kirjojen selailun jälkeen.

Toivottavasti kaikki sujuu parhain päin!

Sari kirjoitti...

Moi Tuija. En ollut minäkään, mutta nytpä tiedän tämänkin. Samoin uutta oli se, että likinäköisenä olen potentiaalinen saamaan kaikenlaisia silmäsairauksia, etenkin näin ikääntyessäni... ;-) Hyvä kuitenkin, että tuli mentyä lääkäriin. Mä nimittäin siirsin ja siirsin ensin tätä käyntiä, kun ajattelin, että ei kait tässä mitään. Tosin nyt kun valot vilahtelevat silmässäni jo päivittäin, alkoi hiukan huolestuttamaan.

Tuollaisia kreemejä taitaisin tarvita jo minäkin. Ihoni on ihan kulahtanut kasvojen alueelta (kiitos etenkin nuoruudessa ihainnoimani rusketuksen) ja sen lisäksi olen saanut kiusakseni aikas pottumaisen aikuisiän aknen, joka onneksi on nyt jo voiton puolella, kiitos hyvän lääkityksen. Joten vanhuus on tulossa tänne osoitteeseen kovaa vauhtia. Kroppa oireilee monin eri tavoin ;-)

Moi Yealian ja niinhän se on. Onneksi ei mitään peruuttamatonta ollut vielä tapahtunut ja toivon nyt tietty, ettei mitään kovin vakavaa ole kysymyksessä.

Moi Sooloilija. No voihan. Käyköhän mullekin vielä noin, etten kohta näe edes lukea näillä laseilla? Jotain pientä oireilua on näön tarkentumisen kanssa, hiukan tekstikin aina puuroaa ja on lukiessani suttuista. Saas nähdä, miten tästä näkö vielä heikentyy seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Huh... En halua edes ajatella.

Moi Mari. Miten minäkin yhdistän tällaiset verkkokalvosairaudet tms. vielä hivenen iäkkäämpien ihmisten sairauksiin. Tuli vaan mieleen, kun sanoit, että äidilläsi on samankaltaisia oireita ja oletan, että olemme suht samanikäisiä kanssasi. Voi kökkö, mun silmät taitavatkin jo olla ihan sipissä, kun alkavat lakkoilemaan tässä iässä´:-(

Moi Teija. Huh, aika hurjaltaa kuulostaa nuo verkkokalvon irtoamiset. Tiedätkö, miten näiden lähipiirin ihmisten silmien laita on nyt? Saatiinko verkkokalvot hoidettua kuntoon? Minä kun ymmärsin lääkärin puheista, että jos nämä ongelmat jätetään hoitamatta, voi seurauksena olla näön menetys? Toivottavasti nämä henkilöt ovat saaneet apua nopeasti.

Moi Anu. Siis siellä toinen ikääntyvä ihminen ;-) Kyllä mua on täs ihan naurattanut tämä ikääntyvä kommentointi. Siis kyl mä nyt sen tiedostan, etten ole enää mikään kaksikymppinen tytön heitukka, mut et, jos mua jo aletaan tituleeraamaan ikääntyvänä ihmisenä, niin voi tokkiisa!

Miten tuo sinun silmäsi hermosairaus ilmenee? Ei ole pakko vastata, mutta kiinnostaisi tietää, koska minulla epäillään myös jotain tällaista häiriötä.

Mizyena. Kiitos kommentistasi. Minä googletin heti lisää tuosta syndroomasta ja pitääpä ottaa asia esille ensi viikolla lääkärille mennessäni. Eli sinullakin juoksi valkoisia palloja näkökentän yli?

Nämä minun salamoinnit ovat tosiaan valkoisia palloja ja näen niitä ihan muutaman sekunnin ajan, yleensä aamuisin herättyäni tai pimeässä, joka viittaa siihen, että verkkokalvolla on jotain häiriötä.

Sari kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Marja kirjoitti...

Voihan silmät! Näkö on kyllä niin tärkeä asia, että sen kanssa ei halua ottaa mitään riskejä. Hyvä juttu siis, että tarkkailevat tilannetta tiiviisti!

Näin ikääntyessä (plääh mikä sanakin :) ) sitä on kyllä huomannut, että silmät eivät ole enää entisellään. Itse olen käyttänyt aiemmin tosi paljon piilolinssejä (päivittäin, 12 tuntisia päiviä), mutta nykyään silmät ei kestä piilareita enää yhtään. Hyvä kun jumpalle ne pystyn laittamaan. Hiertää ja kirveltää. Siksi haaveilenkin päivittäin meneväni vielä näin "vanhalla iällä" silmäleikkaukseen. Mutta toisaalta pelottaa jos se ei onnistukaan ihan nappiin...

lauantaiaamuterveiset lähettelee Marja, joka juurikin meinaa tunkea piilarit silmiinsä ja suunnata jumpalle :)

Ainiin, 38-vuotias minäkin ;)

Sari kirjoitti...

Moi Marja. Piilareita en ole pitänyt itse vuosiin, sillä minulla ne myös hiertävät ja aiheuttavat silmien tolkutonta kuivumista.

Mä kans välillä haaveilen tosta silmäleikkauksesta, mutta koska silmäni ovat aina olleet tosi herkät, pelkään, että mitä jos joku meneekin vikaan. En siis taida uskaltautua leikkaukseen, vaikka mieli tekisikin. Ja leikkaus luultavasti auttaisi myös juuri noihin likinäköisen ongelmiin ja riskitekijöihin muuteskin...

Mitäs me ikääntyvät 38-veet ;-)

lumiomena kirjoitti...

Sari: Tsemppiä verkkokalvo-oireiden kanssa. Vaikka kuulostaa säikäyttävältä, niin hyvä, että lopulta menit lääkäriin ja asiaa tarkkaillaan nyt ihan erityisesti. Minäkin aina viivyttelen menoa lääkäriin. Muuten ikääntyminen on ihan mukavaa :) Ihanan näköinen tuon Living-lehden uusimman numeron kansi. En ole koskaan katsonut, saisiko sitä esim. Akateemisesta, mutta taidanpa maanantaina ruokatunnilla piipahtaa ko. kaupan lehtihyllyllä.

Sari kirjoitti...

Moi Lumiomena ja kiitos. Kyllä lääkäriin on tosiaan syytä mennä, jos silmät oirehtivat. Itsesyytökset olisivat olleet aika kovat, jos silmäni olisivat vaurioituneet johtuen siitä, etten mennyt ajoissa lääkäriin. Siitä syystä tuossa kirjoitinkin, että erityisesti silmävaivoissa on syytä mennä heti lääkäriin.

Martha Stewart Living-lehti on aivan ihana! Joka numerosta löytyy kivoja ideoita, vaikka amerikkalaisissa aikakauslehdissä hiukan haittaa se tolkuton mainosten määrä, joka aina karsii huomattavasti mielenkiintoisten juttujen määrää :-( Kerrohan, löytyikö kyseinen lehti Akateemisesta.

suklaamarenki kirjoitti...

No voi, kuulostaapa harmittavalta:/
Toivottavasti ei kuitenkaan olisi kysymys mistään vakavammasta:) Ja onneksi hakeuduit ajoissa lääkäriin!
Kyllä on niin herkullinen kansi tuossa lehdessä :P Ottaisitko meidän iloksi muutaman kuvan? Sitä ei taida näiltä nurkilta löytää ja lähimpään akateemiseenkin taitaa olla 100 km :))
Hyvää viikonloppua sinulle!

Hanna kirjoitti...

Hui, tuollainen on aina hälyyttävää ja pelottavaa. Silmät ovat kuitenkin niin tärkeät. Toivottavasti kaikki on kuitenkin hyvin. Tsemppiä sinulle!

Leena kirjoitti...

Kiva blog sinulla. Kavin Suomessa jouluna ja luin kotona Kotilietta, joka taas johti blogisi etsiskelyyn. Hiukan naurattaa se vaatteiden ulkonakuivatus. Muistaakseni joskus NC:ssa, siita sai jopa sakkoa - kai siita sitten naapurit voivat saada jotain vaurioita.:)

Sari. kirjoitti...

Voi että, harmi että sinullekin on tullut näitä silmäoireita, minullakin on samanlaisia oireita, ne diagnosoitiin v.2005 jos oikein muistan. Niiden kanssa oppii elämään ja joillekin niitä tulee lisää, toisilta vähenee ja tätä se antinuortuminen meille naisille teettää ;)

Toivottavasti meidän verkkokalvot malttaa pysyä tukevasti kiinni vielä pitkään! Itseäni asia hieman pelotti viime synnytyksessä ponnistamisen yhteydessä, sama asia taas edessä. Mutta toivottavasti mitään pahaa ei käy :)

Halauksia ♥

Sari kirjoitti...

Moi Suklaamarenki, niin minäkin toivon, ettei olisi mitään vakavampaa. Silmät ja näkö kun ovat tärkeitä asioita minulle näkö aisteista se, josta haluaisin viimeisenä luopua... :-(

Mutta niin se kai on, ettei vanhuus tule yksin.

Mä voisin katsella hiukan tuolta Marthan lehden sisäsivuilta, josko laittaisin hiukan lisäkuvia lähipäivinä. Kuppikakku-ohjeita sieltä taas bongailin. Ne kun ovat täällä aina niitä tärkeimpiä tarjottavia, oli sitten kyseessä mikä tahansa juhlapyhä.

Hei Hanna ja kiitos tsempeistä. Jospa tämä tästä. Ja pääasia, että tilanne on nyt tarkkailussa. Hyvin olisin saattanut pitkittää lääkäriin menoa, mutta tuli vaan yhtäkkiä sellainen olo, että ei hitsi, nyt on kyllä pakko mennä lääkäriin. Ja toivon mukaan tälle oireilulle löytyy selitys ja vielä sellainen, joka ei aiheuta mitään radikaaleja muutoksia elämässäni.

Hei Leena ja kiitos kommentistasi. Mukavaa, että kirjoittamani lehtijuttu on tuonut sinut myös tänne blogini sivuille. Meillä tosiaan kuivatetaan pyykkejä takapihalla. Ei nyt sentään itse viritellyillä naruilla kuten koto-Suomessa oli tapana, vaan sellaisella telineellä, joka ei pitäisi juuri naapureille asti näkyä, jolloin saattaisi tuoda meidänkin kaupungissamme meille sakkolappusen.

Eivät nämä täkäläiset taida oikein perustaa tällaisista kuivausmenetelmistä, mattojen puisteluista yms. normaaleilta tuntuvista siivouspuuhista.

Hei Sari. Siis sinulla on ollut samanlaisia oireita, vuodesta 2005 saakka? Oh hoh, saatko oireisiisi minkäänlaista hoitoa? Ja onko sinulla siis koko ajan vaarana se, että verkkokalvosi irtoaa? Voihan rähmä. Minä kun jotenkin ajattelin, että tämä tilanne on korjattavissa tai mahdollisesti väliaikainen.

Noh, pitänee kysellä asiasta taas tarkemnin ensi viikolla. Pystytkö kuitenkin lukemaan, katsomaan televisiota, olemaan tietokoneella tms. ihan normaalisti? Minulla nimittäin silmät sumenevat välillä tietokoneruutua tuijottaessani.

Anu kirjoitti...

Moikka Sari
Toki voin kertoa siitä hermojutusta. Eli minulla vasemmassa silmässäni oleva näköhermon pää on väärässä asennossa. Se kapeuttaa näkökenttää (siis vasemman silmän osalta) ja silmän näkö on erittäin huono.
Minulla on ollut vaiva tosi pitkään. Lääkärit ovat olleet erimielisiä siitä, onko vaiva synnynnäinen vai ei. Silti pärjään tosi hyvin silmälasien kanssa, koska toinen silmäni on myös likinäköinen ja mitä enemmän toiseen tulee miinusta, sitä enemmän miinusta voidaan laittaa myös vasuriin. Ulospäin vaivani ei näy.
Vaiva on siis hermon asentoon liittyvä.
Ja ikääntymisestä vielä. Mä olis ihan suu ymmyrkäisenä, kun justiinsa olin silloin täyttänyt kolmekymmentä, kun kuulin tuon kuolemattoman toteamuksen ;) Fysioterapeutti vielä lisäsi, että kaikkea krämppää nyt kuuluukin kroppaan sitten tulla iästä johtuen!
Mukavia hetkiä,
Anu

Teija kirjoitti...

Täällä vielä. Juu, tuttavien näöt nyt ok! Veljen vaimon isä joutui kulkemaan pää alas päin suunnattuna tosi pitkään, pari kk jopa? Mutta nyt siis ok!

Sari kirjoitti...

Hei Anu ja kiitos, kun kerroit lisää tuosta silmävaivastasi. Minullakin on näkö huonontunut joka vuosi ja kohta olen jo -8 lukemissa. Toivottavasti kuitenkin jo pian selviäisi, mikä näitä salamointeja aiheuttaa. Tämä odottaminen vain on se rasittavin vaihe, kun ei oikein tiedä, että mistä on kysymys.

Onpa aika hassua, että vasta 30-vuotta täyttäneellekin puhutaan ikääntymisen aiheuttamista ongelmista... ;-)

Moi Teija. Hyvä homma, ettei kenelläkään tullut mitään vakavampaa seurausta noista verkkokalvon irtoamisista. Apua, siis ihan oikeastiko voi joutua kulkemaan pää alaspäin, jos tämä tästä pahenee? Gulp!

Anonyymi kirjoitti...

I’m not that much of a internet reader to be honest but
your blogs really nice, keep it up! I'll go ahead and bookmark your site to come back later on. Many thanks

Feel free to surf to my web site ... laser cellulite treatment