Our Thanksgiving week has been all about eating. Now I really feel like I need my morning walks, since my belt feels tight and my tummy is one big gummy ball.
Siitä huolimatta minun teki mieli tehdä tänään vähän kuppikakkuja. Lisäsin taikinaan reilun puoli desiä kermaviiliä, joka tekee kuppikakuista ihanan pehmeitä. Kermavaahtoon lisäsin hiukan Starbucksin kaakaojauhetta, joka maistuikin aivan taivaallisen ihanalta. Nam!Despite all this I felt like cupcakes today and decided to make some. I added about one cup of sour cream to the filling and it made these cupcase extra moist. To the whipped cream on top I added some Starbucks cocoa powder (found this from Costco yesterday) and oh boy, it tasted good! Yummy!
Mutta nyt on pakko lähteä ulkoiluttamaan itseäni, perhettäni ja kameraani. Ulkona on raikas ilma ja usko tai älä, mutta ruska on tällä hetkellä parhaimmillaan. Siispä reippailemaan!
But now I really have to go outside with my family and my camera. The weather is very fresh and the fall foliage is actually at it's best right now. So outside we go!
14 kommenttia:
Tosi nätin näköiset cupcakesit! Oikein hyvää lähestyvää joulukuuta!
Moi Yaelian ja kiitos kommentista. Hyviä olivat ja taas olen syönyt ihan liikaa näitä herkkupaloja. Pitäisi kai ruveta tekemään hiukan pienempiä kakkusia, niin voisi hyvällä omallatunnolla syödä useammankin. Mukavaa joulukuun alkua myös sinulle! Ylihuomenna jo eka luukku, kyllä aika menee nopeaan!
Onko Usassa joulukalenteriperinnettä? Täällä on suklaakalentereita hiplattu siihen malliin, että taitaa olla suklaat siellä sisällä jo ihan muussia.
Miten siellä sitten jouluna herkutellaan ja onko joulu suurempi juhla kuin kiitospäivä?
Tiina
Herkullisen nälöisiä! Ihana blogi sinulla täällä. :)
Tulipas virhe...Näköisiä. ;)
Nam... ja huoh, aloitin taas oikein tiukan raejuustodieetin, PAKKO tiputtaa muutama kilo ennen joulua. Joten tyydyn vain katselemaan kuvia :) Olisi niiiiiiin ihana leipoa, mutta meillä ei oikein kukaan muu kuin minä itse välitä herkuista, joten "joudun" syömään aina kaiken itse - siksi olen todennut, että on parempi olla leipomatta yhtään mitään.
Onnea uudesta lipastosta! Meillä on tuo sama ruskeana (se kapea ja korkea malli) ja hitsit, vetää laatikoihinsa paljon tavaraa! Loistovalinta siis :)
Nams;D Meilläkin on herkuteltu, vaika vois vähän jarrutella nyt ja nautiskella herkuista sitten jouluna kunnolla.
Moi Tuija, on täällä joulukalenteriperinne, tosin sellaisia suklaisia ei niinkään. Täällä on paljon seinälle ripustettavia kankaisia kalentereita, joiden pieniin luukkuihin tai lokeroihin voi sitten laittaa kaikenlaista pientä ylläriä.
Moi Tiina, täällä kiitospäivä menee joulun ohitse, mutta meillä kotona herkutellaan jouluna ihan niinkuin Suomessakin. Kirjoitin juuri aiheesta Kotilieden joulublogiini, käy kurkkaamassa. Linkki blogini ylälaidassa.
Hei Sanna ja kiitos vierailusta sekä kommentistasi!
Moi Marja, ai jai, raejuustodieetti juuri tähän aikaan vuodesta. Auts! Mutta toisaalta, onpahan sitten jouluna varaa herkutella. Minä taitaisin itsekin olla dieetin tarpeessa, että voi sitten jouluna herkutella kunnolla ;-) Meillä äiti ja tytär ovat herkkusuita, mies ei ehkä niin ole makean perään, vaikka eilen kyllä taas muistutteli, että joulutorttuja pitäisi leipoa.
Joo, toi Ikean lipasto on ihan yliveto! Sinne uppoaa ihan hirmummäärät tavaraa. Aivan loistokaappi tosiaan!
Moi Vanamo. Joo, sama virsi täällä. Nyt on kyllä oikeasti hiukan jarruteltava tuota mussuttelua, että voi tosiaan sit jouluna vetää taas massut täyteen kaikkea ihanaa!
Voi kun herkullisen näköisiä cupcakeja... Vesi suorastaan tippuu kieleltä ;)
Moi Mari, sun pitää kyllä ehdottomasti vielä kokeilla kuppikakkuja! Ja nyt kun mainitsit, mun on pakko mennä syömään taas yksi. Hyvästi laihis!
Voi hyvät hyssykät, kuinka kauniita ovatko nuo valkoiset pehmeitä,meillä on kovia, mutta valkoisa en ole nähnyt, kuin helmiä.. sopien hyvin suklaan koristeeksi...nam, kauniin väriset papruvuuatkin.
Kiitos Sari!
Nam mitä cupcakesejä. Ja taas alkoi tekemään mieli suklaata.
Moi Sirkka ja kiva, kun tulit piipahtamaan blogissani! Nuo valkoiset ovat pehmeitä, joskus on kohdalle osunut koviakin ja ne ovat kyllä ilkeitä, kun hampaat narskuvat niitä syödessä. Taidanpa piipahtaa sinun blogissasi.
Moi Hanna, hyviä ovat ja pikkuneitikin halusi heti yhden, kun tuli koulusta hetki sitten kotiin. Suklaa on pahe tässäkin perheessä, etenkin minulla.
Lähetä kommentti