Viime päivinä on kyllä laiskottanut ihan urakalla. Hyvä kun olen itseäni saanut edes tänne bloggeriin raahattua. Välillä vaan tekee hyvää pitää pientä taukoa, edes pari päivää. Jopa blogista.
Osasyynä saamattomuuteen on taatusti myös tuo harmaa ja tihkusateinen sää. Miten se saakin ihmisen ihan veltoksi ja pistää kummasti miettimään aamuhämärässä, että jos vielä kymmenen minuuttia saisi pötköttää, pieni tytön tyllerö kainalossa. Niinkuin tänäkin aamuna. Ne on ihan extra-ihania hetkiä, minä ja pikkuneiti kainalokkain ;-)
Here are couple of more details from that little hallway.
During the last couple of days I have felt so lazy. Barely been able to come here to blogger. I guess that sometimes it feels good to have a little break, even from my blog.
I think I feel like this partly due to the grey and rainy weather. On these kind of days I feel like I could easily stay in bed some ten minutes more having our little one besides me, giggling and enjoying those early morning moments with her mom. So special!
Vanhat ja usein hiukan käytössä kuluneet nallukat ovat niin tyttären kun äidinkin lemppareita. Nämä nallukat ja tuo pieni kärry ovat pihakirppislöytöjä.Old and often times worn teddy bears are both our daughter's and my favorites. These guys and that little carriage are finds from garage sales.
Pienen pöydän päällä on kuva neidistämme, kun toinen oli vielä niin kovin pikkuinen ja nukkua tuhhuutti usein äidin ja isin sängyssä. Voi kun tuo aika paholainen kulkee niin hirmuisen nopeaan, noistakaan vauvantuoksuisista ajoista ei ole enää jäljellä kuin muistot ja nämä muutamat hassut kuvat.On the little table top I have a photograph of our little one, when she was this tiny little baby girl and used to take naps in mommy's and daddy's bed. Oh my, how the devilish time flies so fast, and from these baby powder smelling times I only have my memories and these photographs.
Mukavaa viikon jatkoa täältä yhä vaan harmaan sateisesta Teksasista. Mitenkähän mahdan jaksaa madella viikonloppuun? Noh, lupasivat onneksi aurinkoista loppuviikoksi, joten jospa tästä jo kohta piristyisi.
Have a nice rest of the week from the continuously grey and rainy Texas. I wonder how I will crawl till the weekend? Well, they said in the forecast that the weather will be better soon, so I hope I will also start to feel more energetic.
21 kommenttia:
Kyllä tolla ilmastolla on ihmeellinen vaikutus ihmisen mielialaan... Kivaa jos teille on aurinkoa luvassa:) Mukavia yksityiskohtia. Suloinen pieni kuvassa;)
Moi Mari, älä muuta sano. Toivon kyllä todella, että se aurinko jo kohta pilkistää tuolta sadepilvien lomasta... Ja kiitos, suloinen oli pieni tyttösemme pulleroposkena pikkuvaavina, mutta toisaalta nautin nyt suunnattomasti tästäkin iästä, kun neiti koulusta kotiin ja on joka päivä oppinut uutta ja on niin tästä kouluhommasta innoissaan!
Höh, siis tullut koulusta kotiin... Taas tuo ajatus kulkee nopeammin kuin sormien kautta päätyy tekstiksi asti.
Ihana vauvakuva. Itse jaksan vielä hämmästellä kuinka ihmeen pieniä ja hyvältä tuoksuvia nämä ihmisenalut on vaikka ei ole vauvaa ollut täälläkään vähään aikaan :)
Mukavaa keskiviikkoa!
Hallo!
Thank you for your nicely offer.
There I would be glad very much if you became to link my Blog.
I wish you a wonderful rest of the week, too!
GLG, Yvonne
Voi miten suloinen kuva vauvastasi,minulla samat aatokset siitä miten lapset kasvaa ja aika kuluu liian noposaa.
Ihana myös se omena.
Tiina
Kauniita kuvia tänne taas ilmestynyt.=) Kaunista loppuviikkoa sinne, täällä on huisan kylmää..hrr
Ilma vaikuttaa minuunkin.Nyt täällä on liikaa aurinkoa ja haluaisin jo pilvistä säätä,sillä aurinkookin voi kyllästyä. Toivottavasti säät teilläpäin paranee. Ihana vauvakuva,niin se aika vaan menee ja lapset kasvavat ihan silmissä!!Joten nauti tästä ajasta:-)
Suklaamarenki. Onhan se tietty niinkin. Pienihän se tuo meidänkin ihmisen alku vielä on, mutta hirmusti on kasvanut mittaakin kesän ja syksyn aikana.
Hi Yvonne. I am glad to hear that my suggestion is okay with you. I will be in touch for sure!
Moi Tiina, aika hujahtaa kyllä hurjaa vauhtia, joten pitää nyt yrittää rutistaa näistä hetkistä kaikki irti, kun toinen on vielä lapsi sanan varsinaisessa merkityksessä. Nykyisin nämä muksut kun alkavat esiteini-oirehtiakin (kauhea sana) jo niin varhain.
Moi Mimmuli ja kiitos. Ai siellä on kylmää. Täällä on ollut myös vuodenaikaan nähden suht viileää viime viikkoina, mutta tänään sitten päätti heittää tuollaisen nihkeän hiostavan sumukelin päälle. Oli aikas vekkulia käydä aamulenkilläkin, kun vettä ripsasi, oli ihan sumuista, mutta ihan hirmu nihkeää, kosteusprosentti hipoi varmaan taas aikas korkealla.
Yaelian, olen muuten huomannut ihan saman myös auringon suhteen. Liika on liikaa senkin kanssa. Miten musta tuntuu, et musta on tullut ihan säiden mukaan ailahtelija. Jos on liian kuumaa, en jaksa, jos on harmaata ja sateista, en jaksa. Mikähän se sitten ois niinkun sopiva keli meikäläiselle? Höh!
Ja tosiaan, pitää nyt koettaa ottaa irti kaikki tästä pikkuneidin lyhyestä lapsuudesta (etenkin täällä voi sanoa, että lapsuus on lyhyt, kun koulutaivatlkin alkaa jo 5-veenä). Kohta se jo mennä viilettää tuolla tukka putkella poikien perässä, noh, toivottavasti ei sentään... Ihan vielä ainaskaan. Vaikka leikkivätkin kuulema jo pusuhippasta välkkäreillä ja tätä rataa... ;-)
Ihana kuva pikkuisesta! Kyllä noilla ilmoilla on selvästi vaikutusta mielialaan, ainakin minulla. Onko teillä vielä lämmintä siellä? Eilen aamulla täällä oli jopa paikoin -10... Tänä aamuna oli turkasen liukasta kun ajelin töihin!
Nuo aamuhetket ovat kyllä ihania.. Odotan jo huomista aamua, kun voidaan pötkötellä pojan kanssa pidempään.. :)
Niin vauva, olishan se ihan kiva taas :)
Moi Mari, joo, on se myönnettävä, että kelit vaikuttaa mielialaan. Täällä on nyt taas aika lämmintä, yli pariakymmentä astetta plussaa, mutta tosi ankean harmaata ja tihkusateista on ollut. Täksi päiväksi ja loppuviikoksi on tosin luvattu aurinkoista ja hyvä niin. No huh, siellähän on kylmä!!!
Moi Teija, aamuhetket on kyllä parhaita! Minä odotan jo lauantai-aamua ;-) Ja vauvat, ne on kyllä lutuisia!
Ihania kuvia! Toivotaan, että se auringonpaiste saapuisi teille :) Meillä täällä odotellaan jo kovasti lunta, eiköhän se sieltä pian tule.. Mukavaa loppuviikkoa!
Moi Marsuliini. Jaa-a, tänään piti olla aurinkoista, mutta kas, harmaata ja tihkua oli taas taivaan täydeltä. Ehkä sitten huomenissa... ;-) Oi joi, lumi olisikin hurjan paljon kivempi kuin tämä loputon harmaus.
Hei Sari, käyppä kurkkaamassa blogissani. Siellä on jotain sinulle :) Oikein mukavaa viikonloppua ja toivottavasti saatte jo vähän aurinkoa!
Moi Suklaamarenki. Minäpä käyn heti kurkkaamassa, mitä sinun blogistasi löytyy! Aurinkoa edelleenkin odotellessa... ;-)
Olen huomannut saman että ilmat vaikuttaa jaksamiseen.
Nyt kun aamulla on pimeää tuntuu ettei jaksaisi millään nousta ylös vaan tekisi mieli vetää peitto korviin ja jatkaa unia.
Suloinen kuva tyttärestäsi!
Mukavaa viikonloppua!
Piristystä sinulle sinne;) Aika rientää, mutta eihän sille mitään mahda. Kun katselen valokuvia lapsistamme menneiltä ajoilta tulee erityisesti haiku fiilis. Mutta yritetään nauttia tässä ja nyt:=) Tuosta bloggailun säännöllisyydestä olen sitä mieltä, että kukin tyylillään ja ajallaan. Itse päivitän sivujani silloin, kun on aikaa ja hyvältä tuntuu. No stress. Ihania löytöjä kuvassa. Mukavaa lokakuista viikonloppua. Harmaata on täälläkin, kun lehdet on miltei kokonaan tippuneet puista. Poltellaanhan tuikkusia:)))
Hei Susanne ja kiitos kommentistasi. Kummasti tämä sää vaan vaikuttaa ja nyt täällä paistaa taas aurinko ja tuntuupa se kyllä oikein mukavalta!
Moi Vanamo. Juu, nautitaan tästä ja nyt, hyvä on tämäkin hetki ja siitä pitää osata nauttia! Bloggailemisen suhteen olen vähän tuuliviiri. Joskus olisi mukamas asiaa koko ajan ja joskus taas tuntuu, ettei millään ennätä, viitsi tai jaksa postailla mitään. Tämä viikko on mennyt vähän niissä fiilareissa, kun tässä nyt on muuteskin kaikenlaista meneillään. Mutta eiköhän tästä taas piristy, nyt kun tuo sääkin on muuttunut aurinkoisemmaksi ja sekin jo kummasti piristää! Mutta poltellaan tuikkusia ja kynttilöitä, ne ovat kauniita illan hämärässä, satoi tai paistoi!
Aika kiitää ja lapset kasvavat. Haikeaksi vetää, se on totta.
Uskomattoman ihana tuo isoin maatuska aiemmassa postauksessa! Surullista tosin sen myyjän elämäntilanne.
Toivottavasti sinun viikonloppu sujuu mukavissa merkeissä!
Kyllä sitä aina välillä miettii mihin kaikki vuodet katoaa. Aika menee nykyisin niin hurjaa vauhtia ettei perässä pysy. Pitäisi osata nauttia enemmän tässä ja nyt, juuri niistä ihanista aamuhetkistä ja arjen ihmeellisyyksistä! :)
Bloggailu on mullakin enemmän tai vähemmän sellaista on-off touhua. Joinain päivinä ei riitä energiaa istahtaa koneelle lainkaan. Sitten, kun jättää muutaman päivän väliin, menee seuraavalla kerralla tuplamäärä aikaa lueskella kuulumisia ja saattaa jäädä huomaamatta mielenkiintoisiakin juttuja.
Mietin just tänään onkohan ruska sitä varten, että se ilahduttaa tämän kaiken harmauden keskellä?! Täälläkin on ollut ihan tylsän synkkä ja harmaa päivä tänään. Toivottavasti saataisiin auringonpaistetta sinne ja tänne. Auringosta saa niin paljon energiaa, ainakin minä saan!
Kivaa viikonalkua!
Lähetä kommentti