2013-10-11

Hiking at Marttila


We like to spend time outdoors and once again ended up spending a day hiking. This time we headed to Marttila, which is not too far from our home.

Meistä on kiva viettää aikaa ulkona ja taas kerran lähdimme vähän retkeilemään. Tällä kertaa menimme Marttilaan, joka ei ole mitenkään mahdottoman matkan päässä kotoamme.


We went there with our neighbours and it was a lot of fun, when kids were able to run around the forest (except at the swamp areas, where we had to occasionally raise voices so that they would stay on those wooden paths).

Naapureiden kanssa oltiin taas liikenteessä ja oli oikein mukavaa, kun lapset sai mennä viuhtoa metsässä vapaasti (paitsi suoalueilla, kun piti oikein väliin komentaa, että pysyivät pitkospuilla).





Our daughter and our neighbour's oldest son are the same age and it's so funny to watch them together (they often look and especially sound like a married couple).

Tyttäremme ja naapurin vanhin poika ovat samanikäisiä ja heitä on kyllä ajoittain aika lysti seurata (he usein näyttävät ja erityisesti kuulostavat kuin avioparilta).


This young man is very interested about nature and here he is once again exploring something.

Tämä nuori mies on hyvin kiinnostunut luonnosta ja tässä taas tutkitaan jotain.




Heyyy, wait for me and my mom too! Little missy ran a little behind but made sure we wouldn't forget her ;-)

Heiii, odottakaa minua ja äitiä kans! Pikkuneiti tuli vähän perässä, mutta piti huolen siitä, ettei häntä unohdettaisi ;-)


After about 40 minutes (or was it about an hour, lost a sense of time when trying to keep up with the children) hiking we reached a little campfire area.

Noin 40 minuutin (vai olikohan se tunnin matka, jossain vaiheessa katosi ajantaju, kun yritimme pysyä isompien ipanoiden matkassa) patikoinnin jälkeen olimme pienellä nuotiopaikalla, jossa oli myös hyväkuntoinen laavu.


And an outdoor toilet.

Ja ulkohuusikin.


My husband looks like he is so happy after visiting the puusee above, but no, he is just happy to be outdoors and light a campfire - since he has this tiny pyromaniac inside him.

Mieheni näyttää tässä ihan siltä kuin olisi onnellinen asioituaan juuri yläkuvan puuseessa, mutta ei, hän on vaan onnellinen saadessaan olla ulkona ja sytyttämässä tulta nuotioon - hänessä kun asuu pieni pyromaani sisällään.



Here our daughter is learning how to carve wood with a pocket knife.

Tässä tyttäremme harjoittelee, kuinka puuta vuollaan taskuveitsellä.







We ate some sandwiches, sausages and marsmallows...

Söimme vähän voileipiä, makkaraa ja vaahtokarkkeja...


And after a little lunch break kids had time to explore this narrow pathway...

Syönnin jälkeen lapsilla oli aikaa tutkailla tätä kapeaa polkua...



When watching this little lady playing with moss and lishen, pretending they were food it reminded me of my own childhood when we used to play food market with my cousin using all sorts of materials from the nature.

Kun katselin tätä pikkuneitiä leikkimässä sammaleella ja jäkälällä, leikkien niiden olevan ruokaa ruokaa, tuli minulla mieleen oma lapsuus ja kuinka leikimme serkun kanssa ruokakauppaa käyttäen kaikkea luonnosta löytämäämme aina heinänkorsista voikukkiin tai käpyihin.
 

Nipsu is one of the sweetest little dogs I know.

Nipsu on yksi suloisimmista koirista, joita tiedän.
 

But soon it was time to head back home, since the weather started to change and it got much colder. It was a fun day and we already thought about doing something like this also next week when kids have a little break from school.

Mutta pian oli jo aika lähteä takaisin kotiin, sillä sää alkoi muuttumaan harmaammaksi ja koleammaksi. Oli oikein mukava päivä ja tässä mietimme, että taidamme tehdä jotain samanlaista myös ensi viikolla, kun lapsillakin on syyslomaviikko ja vähän lomaa koulusta.

10 kommenttia:

Päivi Peltotien päästä kirjoitti...

Ihania retkikuvia! Näin syysaikaan tuollaiset rennot retket lasten kanssa ovat niin kivoja : ) Onko tuo siis joku kansallispuisto, missä kävitte?
Kun ehdit käydä kurkkaamassa, niin blogissani on sulle kuvahaaste : ) Mukavaa sunnuntain jatkoa!

Sari kirjoitti...

Hei Päivi ja kiitos. Syksy on kyllä mukavaa aikaa juuri retkeilyä ajatellen. Ei ole liian kuuma, eikä vielä liian kylmäkään. Tosin tänään, kun olimme Keski-Suomessa vanhempieni luona sienestämässä, niin meinasi jo vilu tulla ja nyt onkin sitten jo kurkku kipeänä ja pelottaa, etten vaan nyt saa mitään ikävää syysflunssaa... :-(

Tuo oli Marttilan eräalue, nyt en sitä tarkkaa nimeä muista. Mutta voin kyllä vielä tarkistaa tuon, naapurit kun olivat tuon alueen bonganneet jo aiemmin kesällä.

Minä voisin käydä kurkkaamassa kuvahaasteenkin, mitähän sieltä löytyy?

Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!

Anonyymi kirjoitti...

Juuri katsoin Anthony Bourdainin Parts Unknown -ohjelman, jossa hän oli ruoka- ja kulttuurimatkalla Kööpenhaminassa, Tanskassa. Siellä hän vieraili mailman parhaimmaksi valitussa ravintolassa, Nomassa, jossa nautittiin luonnon antimia, esimerkiksi poronjäkälää. Hänen isäntänään ohjelmassa toimi ravintolan omistaja, Rene Redzepi.

Poronjäkälä oli kuulemma todella herkullista :).

Tiedoksesi :), t. RV

Sari kirjoitti...

No ohho! Eipä ole käynyt mielessäkään, että poronjäkälää voisi syödä! Tuosta kyseisestä ravintolasta olen kyllä kuullut, joten pakko kai se on todeksi uskoa;-) Mitenhän sitä jäkälää oikein käsitellään - paistetaan vai keitetään, hmm. Mutta noh, eikös ne porotkin tuota nimensämukaisesti syö, että eipä se lie haitaksi... Kiitos tästä, aina oppii uutta ;-)

Piia Anneli kirjoitti...

Näyttääpä ihanalta syysretkeltä! Kauniita kuvia ja mukavia tunnelmia tulvillaan :)

~ Piia Anneli / annelivia

Sari kirjoitti...

Kiitos Piia Anneli ;-)

Anonyymi kirjoitti...

Sari, suosittelen katsomaan tuota ohjelmaa jos vain mahdollista. Siinä oli Anthony Bourdainilla vähän erilainen lähestymistapa esim. Kööpenhaminaan kuin mitä hänellä oli suomalaisuuteen käydessään Suomessa. Hänen ohjelmansa Suomesta oli aika järkyttävää katsottavaa. Sehän oli sitä sarjaa kun näkyi Travel Channelilla, No Reservations; on varmasti tuttu sarja sinulle. Hänhän on itse sanonut Pohjoimaita maailman tylsimmiksi ja epäkiinnostavimmiksi paikoiksi vierailla, ja se kyllä näkyi tuossa Suomen jaksossa ;).

Tämä hänen uusi ohjelmansa Parts Unknown näkyy CNN sunnuntai-iltaisin. On ihan asiallinen.

Tuosta ohjelmasta ei oikein selvinnyt, miten se poronjäkälä sitten loppujen lopuksi valmistettiin, mutta työtä siinä näytti olevan, kun kokit puhdisti roskat pois jäkälästä pinseteillä :).

t. RV

Sari kirjoitti...

Hei RV. Pitäisi kyllä kurkata tuo uusi Bourdainin ohjelma, olen kuullut siitä jotain muutakin kautta. Meillä ei tosin tällä hetkellä näy telkusta CNN, kun ei olla tilattu mitään kanavapaketteja erikseen. Mutta ehkä saan jotain kautta tuota sarjaa seurattua.

Mä en muuten ole nähnyt tuota Suomi-jaksoa, olisipa kiinnostavaa nähdä, millaista Suomi-kuvaa on antanut siellä, ei lie mitään kovinkaan edustavaa kommentistasi päätellen, tosi harmi :-(

Poronjäkälä ruokana kuulostaa tosi eksoottiselta, olisipa hauska saada kaiveltua jostain se tieto, että miten se on tarkalleen valmistettu. Haa, kokit pinseteineen kuulostaa hupaisalta.

Mukavaa viikon jatkoa sinulle!

Anonyymi kirjoitti...

Olipa kiva retkipäivä! Tyttärestänne on kasvanut oikea kaunotar!!

Iloa syyspäiviin!
CalGirl

Sari kirjoitti...

Oli kyllä oikein kiva retki. Ja kiitos Calgirl, olen kyllä tyttäremme kohdalla kanssasi samaa mieltä. Onneksi on perinyt isänsä nenän ja poskipäät, eikä äitinsä perunanenää... :-) Ei vaan, kaikki vanhemmat pitävät lapsiaan maailman suloisempina ja niin mekin ;-) Ikä on herättänyt hänessä myös hyvin määrätietoisen tytön, joka tietää mitä tahtoo ja myös osoittaa sen. Härkä kun on ;-)