2012-01-25

Erilainen muotokuva - Different kind of portrait

Meillä on ollut tällä viikolla filmikuvausta. Kuvittelin, etten enää innostuisi filmikuvauksesta, vaan kuinkas sitten kävikään. Tänäänkin hujahti koululla viiteen, kun jotenkin innostuin ;-) Tein tänään kuvia yhdistelemällä negatiiveja ja näistä tuli aika erikoisia. Tämä ylempi on oma suosikkini. Siinä on jotain utuista, rauhallista ja melankolista.

We have had film photography this week. I though I wouldn't get excited about this subject anymore, bu then what happened. Today I was at school til 5 pm, cause I got excited ;-) I made some photos today by combining negatives and they turn out quite unique. This upper image is my favorite. There is something hazy, calm and melancholy about this photo.

Nämä ovat kyllä vähän erilaisia muotokuvia. Eivät välttämättä edes kaikkien mieleen tällaiset. Mustavalkokuvaus on siitä kivaa, että saa touhuta pimiössä, ihan niinkuin joskus kymmenen vuotta sitten Dallasissa valokuvausta opiskellessani. Siinä vaan on oma lumonsa, kun saa jännittää, että millaisia kuvista tulee. Ja välillä saa tehdä monta vedosta, ennenkuin tulos tyydyttää. Kyllä filmikuvauskin voi olla mielenkiintoista, vaikka onkin paljon hitaampaa kuin digikuvaus.

Tällaista jännää tänään, huomenna olisi sitten vuorossa studiokuvausta, jonka suhteen olen ihan vihreä ja oppimista vielä ihan hirveästi.

These are different kind of portraits. Not necessarily photos that all of us like. Black and white photography is nice, since you can work in the darkroom like I did some ten years back in Dallas when I studied photography. I has its own charm when you are all excited to know your photos turn out. And at times you need to make many prints before you are happy with the results. I think that film photography can still be interesting, even though it's much slower than digital photography.

This kind of exciting things today, tomorrow we have studio photography. I am so green with studio photography and have so much to learn.

14 kommenttia:

Kauniin turhuuden Terhi kirjoitti...

Ihania, kauniita kuvia! Minulla ei kärsivällisyys voisi koskaan riittää filmikuvaukseen. Sinä julkaiset jumalaisia kuvia ja minä vain ylistän blogissani jauhelihakeiton arvoa arkiruokana:)

Sari kirjoitti...

Kiitos Terhi. Ihan samaa minäkin ajattelin filmikuvauksesta, mutta yllätyksekseni innostuinkin siitä taas ;-) Vanhat opit ovat pikkuhiljaa palautuneet mieleen ja nyt voi sitten kokeilla jotain uutta ja erilaista, vaikka tällaisia vähän erilaisia muotokuvia.

Ja hei, ihan samalla tavalla mäkin kirjoitan valokuvauksen ja sisustamisen lisäksi niin ruoasta kuin muistakin arjen askareista. Nyt on vaan viime aikoina tehty koulussa niin mielenkiintoisia juttuja, että niitä tulee nyt tänne blogin puolellekin laiteltua.

Mukavaa viikon jatkoa sinulle!

Hanne Valkoinenleinikki-blogi kirjoitti...

Kyllä filmikuvauskin on hienoa ja erityisesti mustavalkokuvat.
Muistan nuoruudestani, kun poikakaverini kehitti itse mustavalkokuvia. Oli se jännää hommaa:)

Upeita kuvia sinulla. Tuo vakavuus omissa kuvissasi sopii minusta siihen tunnelmaan.

Sari kirjoitti...

Hei Hanne ja kiitos kommentistasi. Filmikuvaus on mielenkiintoista, mutta on viime vuosina jäänyt totaalisesti digikuvauksen varjoon. Eikä monissa valokuvausalan oppilaitoksissa enää ole pimiöitiloja :-(

Ja kiitos, omakuvani on tosiaan melko vakava, mutta kuvastaa minunkin mielestäni suht hyvin kuviin liittyvää tunnelmaa.

KatjaK/Ekaterina kirjoitti...

Filmikuvaus on kivaa ja pimiössä puuhailu on ihan oma maailmansa. Minä tykkään etenkin tuosta alemmasta kuvasta. Ei muuta kuin jatka kokeiluja :)

Sari kirjoitti...

Hei Ekaterina. Olen ihan samaa mieltä filmikuvauksesta ja pimiötyöskentelystä. Nuorempana valokuvausta vasta opettelevana ja silloin kun kaikki tehtiin filmille huomasin miltei asuvani silloisen koulumme pimiössä ja mies aina soitteli iltamyöhään perääni, että koskas ajattelit kotia tulla... ;-)

Nyt ei voi ihan niin pitkäksi iltoja venyttää, kun on tuo eppuluokkalainenkin kotona odottamassa, mutta kyllä vaan tänäänkin hurahti nopeasti pari tuntia koulun jälkeen ja helposti olisin voinut jäädä vielä muutamaksi tunniksi pidempäänkin.

Oli kyllä hauska huomata, miten vanhat asiat alkavat palautua mieleen ja kuinka sitä voi vielä vanhakin aiheesta innostua :-)

Sabuska kirjoitti...

Todella upeita kuvia!
Jos minulla olis omista muksuista tuollaiset laittaisin heti kehyksiin ja seinälle:-)
Mä olen kanssa opiskellut joskus valokuvan kehittämistä, tuntui silloin 23 vuotta sitten ainakin tosi vaikealta ehkä siinä on edistytty jo sen verran, että vois vaikka olla jo vähän helpompaa.. Pitäiski mennä kokeilemaan kurssille.

Tuire kirjoitti...

Niin kauniita kuvia! Ensimmäinen kuva olisi täydellinen taulu! Tykkään.

Sari kirjoitti...

Hei Sabuska. Juu, tarkoitus olisi nuo kuvat kehystää. Itse filmn kehittäminen on melko hidasta ja minulla oli ainakin pitkän tauon jälkeen taas pientä takkuamista, kuinka saada filmi rullatuksi kehikkoon. Sitten on ne kaikki vaiheet eri kemikaalien kanssa, jotta filmi kehittyy oikein. Mutta sitten, kun filmin kehittäminen on ohi ja pääsee pimiöön, niin siitä sitten alkaa se mukava osuus.

Jos vaan filmille kuvaaminen kiinnostaa, niin kannattaa kurssille hakeutua.

Hei Tuire ja kiitos kommentistasi. Minäkin pidän erityisesti tuosta ensimmäisestä kuvasta, jossa on hauskoina yksityiskohtina valkeana hohtava korvakoru ja vasemmassa alareunassa näkyvät paljetit. Ne eivät ehkä näy niin hyvin tässä ruudulla kuin itse kuvassa. Tämän ajattelin tosiaan kehystää seinälle jossain vaiheessa, on vähän erilainen muotokuva tyttärestämme ;-)

Blue Peony kirjoitti...

Mahtavaa, että näytät näitä meillekin!

Anne-Marie kirjoitti...

Ihania kuvia!
Minulla on ikävä filmirullia (en osaa tehdä tai kehittää kuvia tms.) Mutta oli niin kiva kuvata filmille ja varsinkin mustavalkorullalle ;-)
Tuo toinen kuva on aivan ihana!!!!

Sari kirjoitti...

Kiitos Solo Maman ;-)

Hei Anne-Marie. Filmirullalle kuvatessa joutuu kyllä ihan eri tavalla miettimään kuvaamista ja valotusaikoja jne. Mielenkiintoista touhua, vaikkakin aikaavievää puuhaa ;-)

Eveliina kirjoitti...

Aika upeet! Mun suosikki on tuo alempi kuva. Ihanasti sekoittuu nuo koivut ja kasvot...
Mun mielestä filmikuvaus on tosi ihanaa. Tykkään myös pimiössä häärimisestä, valotusajan testailusta ja negatiivien yhdistelemisestä! Voi että kun saisi aikaiseksi, mutta eih.. sitä on niin laiska että ottaa vaan diginä kaiken.

Sari kirjoitti...

Moi Eveliina. Filmikuvaus on kyllä kiehtovaa ja etenkin parikymppisenä minulla pimiössä hujahti aikaa vaikka kuinkas paljon. Nyt ei ihan niin pitkiksi ajoiksi voi pimiöön itseään unohtaa. Onhan se aika hidasta puuhaa digikuvaamiseen verrattuna, vaan ihan oma maailmansa ;-)