2011-10-21

Ovi uuteen - A door to something new

Hei vaan kaikille pitkästä aikaa. Kotiuduimme myöhään eilen illalla pieneltä syysreissulta (josta lisää piakkoin) ja tänä aamuna oli jo seitsemän jälkeen nuohooja oven takana, joten olo on ihan hivenen nuutunut. Syysloman viimeisiä päiviä viettävä tytärkin tuossa juuri heräili ja kyseli äidiltä unenpöpperössä, että: Joko se nuuhkaaja kävi?

Hey you all. We came home late yesterday night from a little fall trip (which I will talk about more soon) and already around 7 am this morning we had a shimney sweeper behind the door ready to work. So have to admit, I feel a bit tired here.


Olen ajatellut blogini tulevaisuutta jo jonkin aikaa. Väliin on käväissyt mielessä blogin lopettaminen tai ihan uuden aloittaminen, sillä pää on täynnä uusia ajatuksia ja projekteja valokuvausopintoihin liittyen, jotka vievät oman aikansa. Ja muutenkin minusta tuntuu, että koko elämäni suunta on saanut tänä syksynä uuden käänteen. Vuosi Suomessa kymmenen vuoden ulkomaan komennuksen jälkeen ei ole ollut mikään helppo, mutta nyt haluan keskittyä uuteen ja toivon, että se antaa myös teille lukijoille jotain uutta.

Niinpä ajattelin avata blogiini uuden oven - ja keskityn tulevaisuudessa hiukan enemmän valokuvaukseen, mihin uusi bannerikin Pink Pionies Photography viittaa. En usko, että blogini sisältö muuttuu kovin radikaalisti, mutta kuvia tulee varmasti näkymään enemmän ja ehkä blogini ulkonäkökin vielä muovautuu. Näillä jatketaan nyt tästä eteenpäin, toivottavasti te vanhat lukijat jatkatte mukana matkassa ja toivotan tänne mukaan kaikki mahdolliset uudetkin lukijat!

Lämpimin perjantaiterveisin Sari

I have thought about the future of my blog for quite some time. At times I have thought about ending this or starting a new one, since my head is full of new thoughts and projects to do with my ongoing photography studies, which take their own time, and on the other hand I feel my whole life has taken a new direction. A year in Finland after ten years spent abroad hasn't been easy, but now I want to concentrate to something new, and I wish you readers will also get something new with it.

So I thought about opening a new door to my blog - and will concentrate more on the photography in the future, like the new banner Pink Pionies Photography suggests you. I don't think that the contents of my blog will change radically, but I bet you will see more photos here and perhaps the looks of this whole blog will change too. So with all this I will continue and I hope all you old readers will continue the trip with me and I also wish all the potential new readers to join me on this new ride!

With warmFriday wishes Sari

18 kommenttia:

TiinaK kirjoitti...

Tämä vanha lukija ainakin jatkaa mukana oloa :) Mikäs sen mukavampaa kuin katsella kauniita kuvia!

Aurinkoista viikonloppua!

Sari kirjoitti...

Hei TiinaK ja kiitos kommentistasi. Kiva kuulla, että jatkat vanhana lukijana mukana matkassa... ;-) En vielä itsekään tarkkaan tiedä, mihin tämä matka vie, mutta jotain pientä muutosta on varmasti tulossa. Ja tulen luultavasti puhumaan täällä myös enemmän valokuvauksesta kuin tähän asti. Mukavaa alkavaa viikonloppua sinulle!

Mari kirjoitti...

Toki matkassa pysytään, ilman muuta.
Valokuvat ovat aina hyvä aihe, lisää tänne vain!

Ihanasti sanottu tyttäreltäsi tuo nuuhkaaja. :)

Iloa syksyiseen viikonloppuunne ♥

Yaelian kirjoitti...

Mukana pysyn minäkin.Hyvää syksyn jatkoa ja onnea projekteillesi ja ihana tuo ensimmäinen kuva:)

Sally kirjoitti...

Go for it! Uudistuminen luo positiivista energiaa! Uudistua voi myös näkemällä vanhan uudessa valossa. Tai vaikka kameran linssin läpi..

Lämmintä viikonloppua!

Esmeralda kirjoitti...

Ehdottomasti seuraan mukana! Luen mielelläni valokuvaukseen painottuvaa blogiakin. :)

Heidi - Suklaamarenki kirjoitti...

Hienoa! Muutos kuuluu elämään :) Mukana matkassa edelleen :) Iloista viikonloppua!

Sari kirjoitti...

Hei Mari ja kiva kuulla, että jatkat mukana matkassa ;-) Kuvia tulossa juu ja väliin sitten varmasti jotain muihinkin harrasteisiin liittyvää. Tyttärellä on hauskoja sanoja, ne kun taipuvat vieläkin hänen suussaan vähän hassusti, vaikka neiti on jo vuoden päivät asunut Suomessa.

Moi Yaelian ja kiitos sinullekin matkan jatkumisesta kanssasi. Ja mukavaa syksyn jatkoa myös sinulle!

Hei Sally ja kiitos kannustavista sanoistasi. Tämä syksy on ollut vähän sellaista itsensä etsimisen aikaa ja toivon, että tässä pikkuhiljaa alkaa löytämään sitä, mitä on jo vuosia etsinyt. Ja totta, uuden etsiminen vanhasta on taito, jota pitäisi osata käyttää. Kameran linssin läpi asiat tosiaan usein näyttävät ihan erilaisilta. Sitä maailmaa koetan nyt jatkossa tuoda täälläkin ehkä enemmän esille. Viikonloppuja sinulle!

Hei Esmeralda. Matka tosiaan jatkuu, mutta kuvat varmasti enempi pääosassa tulevaisuudessa. Mukavaa viikonvaihdetta!

Moi Heidi. Muutosta on tässä meidän elämässä ollut miltei liiaksikin menneen vuoden aikana, mutta matka jatkuu ;-) Kiva saada sinutkin jatkamaan mukana, vaikka olen ollut tosi huono bloginpitäjä viime aikoina. Samoin sinulle mukavaa viikonloppua!

Tuija N. kirjoitti...

Mukana pysytään! Saisitkin muuttaa blogisi sisältöä tosi paljon, jotta mä tiputtaisin itseni matkasta pois.
Nuuhkaaja! Ihana. Muista kirjoittaa tyttären sanoja ja sanontoja muistiin, niitä on ihana lueskella ja muistella muutaman vuoden päästä.

Sara K kirjoitti...

Hei Sari! Minäkin olen pitkään lueskellut blogiasi. Ja varmasti myös jatkossakin. Sun kauniita kuvia on todella mukava katsella. Ihanaa myös kuulla, että olet löytänyt uusia virikkeitä elämääsi. Tottahan se on, että ulkomailla asuttujen vuosien jälkeen muutto Suomeen ja siellä vielä viihtyminen ei ole aina ihan itsestään selvyys. Mulla se on vielä jossain vaiheessa edesä ja elämä varmastikin muuttuu silloin kovasti. Vaikkakin täytyy sanoa, että ei tää Ruotsissa asuminen niin kovasti eroakaan siitä Suomessa asumisesta. Mutta kansainväliset kuviot meillä siltikin täällä on ja itse olen kuudetta vuotta kotirouvana. Jatkoa odotellen ja syysterveisin Sara.

Anne-Marie kirjoitti...

Matkassa mukana ;-)
Mikäs meidän on kauniita kuvia katsellessa ja ihaillessa!!

Elämä muuttuu ja haasteet tuovat aina uutta tullessaan!

Mukavaa viikonloppua!

Anne kirjoitti...

Sinulla on täällä aina ihania kuvia ja tunnelmia, joten vastaisuudessakin käyn niitä täällä kurkkimassa.

Valokuvaopinnot kuulostavat mielenkiintoiselle. En pistäisi pahaksi, jos heität tännekin joskus jonkun hyvän vinkin tai näkökannan kuvaukseen liittyen.

Kaunista viikonvaihdetta!

Sari kirjoitti...

Moi Tuija N ja kiva kuulla, että pysyt matkassa mukana ;-) Neidillä noita sanontoja riittää, nuuhkaaja oli kyllä aikas vinkeä.

Hei Sara K ja kiitos kommentistasi. Muutto Suomeen oli oma valinta, joka tekee asiasta vielä hivenen hupaisemman, sillä olisimme hyvin voineet myös jäädä USA:han, mutta itse halusimme tänne palata. Viime talvi meni ohi huomaamatta, kun muutimme uuteen kotiin ja kaikki oli ns. uutta. Nyt kesällä huomasin, että nyt on pakko suunnata kohti sitä, mitä on aina tuumaillut ja hain lukemaan valokuvausta.

Luulen myös, ettei muutto Ruotsista Suomeen ole niin rankka, kun ollaan kuitenkin pohjoismaissa. Minulla on sukulaisia, jotka asuvat Ruotsissa ja heidän poikansa asuu Suomessa ja koko ajan suhaavat Suomen ja Ruotsin väliä.

Moi Anne-Marie ja kiitos kommentistasi. Kuvia tulee piisamaaan, sen lupaan. Ja se on totta, että elämä on muutoksia täynnä. Osa niistä myönteisiä, osa kasvattavia.

Moi Anne ja kiitos sinullekin kommentistasi. Kiva kuulla, että kuvani miellyttävät ja niitä on kiva katsella :-)

Valokuvausopinnot ovat mielenkiintoisia ja erityisesti vastikään alkanut studio-osuus kiinnostaa. Palaamme myös tekemään filmille, jonka olenkin jo sopivasti unohtanut kokonaan. Saattaa hyvin olla, että väliin heitän jotain valokuvausjuttua tänne. Mukavaa viikonvaihdetta myös sinulle!

Ekaterina kirjoitti...

Ilman muuta seuraan mukana. Olen hirmuisen laiska kommentoimaan, mutta koitan ryhdistäytyä :)
Oletko käynyt katsomassa toista blogiani? Käypäs kurkkaamassa ;)
Ihania inspiroivia kuvauspäiviä :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Onnea uuteen ja kiitos kivoista hetkista blogissasi!

Voisitko joskus vahan kertoa ekasta vuodesta Suomessa ja sen herattamista tunteista. Meilla on paluumuutto harkinnassa ja olen itsekin vahan yllattynyt miten paljon koko ajatus Suomeen paluusta ja sen tuomasta elamanmuutoksesta alkoi jannittaa. Vuosia Usassa on vahan vahemman kuin teilla, mutta aika monta kuitenkin.

Kiitos!
t.vakkarilukijasi

Sari kirjoitti...

Moi Ekaterina. Ja kiva kuulla, että seuraat matkassa mukana ;-) Enpä ole toista blogiasi hoksannutkaan, käynpä kurkkaamassa.

Hei anonyymi vakkarilukija ja kiitos kommentistasi. Olen usein pohtinut kirjoittavani ensimmäisestä Suomen vuodesta kymmenen Amerikan vuoden jälkeen, vaan aina olen jättänyt ajatuksen taaemmalle. Aihe on itselle yllättävän vaikea keskustella avoimesti täällä julkisesti, sillä usein huomaan poukkoilevani hyvin ristiriitaisten tuntemusten välillä. Toisaalta täällä Suomessa on asiat hyvin, mutta toisaalta on ollut yllättävää huomata, kuinka usein ajatukset harhailevat myös sinne aiempaan asuinpaikkaan ja niihin ihmisiin. Ehkä joskus vielä avaudun aiheesta, vaikken tosiaan ole ehkä niitä ihmisiä, jotka kovin julkisesti haluavat ihan niitä sisimpiä ajatuksiaan täällä jakaa.

Anonyymi kirjoitti...

Moi viela!
Kiitos vastauksestasi! Ymmarran hyvin ja tuo valitsemasi linja on varmaankin hyva. Ehka laitan sulle viela joskus sahkopostia aiheesta... Me valmistaudutaan halloweeniin, kurpitsat on jo kaiverrettu ja uunissa tuoksuu pumpkin bread. Hyvaa syksya sinulle!
t. se sama anonyymi vakkarilukija

Sari kirjoitti...

Hei Anonyymi vakkarilukija. Voit tosiaan ottaa minuun s-postitse yhteyttä, jos ja kun tuo Suomeen muutto ja siihen liittyvät asiat tulevat sinulla ajankohtaisiksi. Ai jai, halloween on yksi niistä asioista, jota Yhdysvalloista kaipaan. Mukavaa syksyä myös sinulle!