2011-03-01

Voihan viikuna! - Oh fig!

Sain vinkin blogini lukijalta Anne-Marielta viikunoista ja niinpä heti ostin niitä kotiin, kun huomasin lähi-Prismaan niitä ilmestyneen. Makoisia olivat camembert juuston ja laadukkaan punaviinin kera.

Ja voihan viikuna, kiirustakin meinaa pidellä tätä nykyä. Uusi työ on paljastunut mielenkiintoiseksi, sekä samalla haastavaksi, sillä työhön liittyy paljon pykäliä ja lakikiekuroita yms. pieniä aivonystyröitäni kuormittavaa. Mutta kyllä se kai tämä vanha pääkin nuo asiat ajan kanssa oppii, vaikkakin olen jo saanut kuulla moneen otteeseen, että työkuviot muuttuvat alalla jatkuvasti eikä tätä työtä koskaan opi täydellisesti. Arvatkaapas sieppaako tällaista perfektionistia tuollainen, juu-u... ;-)

Päivät siis vain hujahtelevat ohi, kun on päiväsaikaan töissä ja illat menevät erilaisten perheen harrasteiden parissa. Torstaina aloittelenkin sitten huovutuksen, saas nähdä, miten ja mitä oikein ossaan... ;-)

Mukavaa viikkoa teille kaikille!

I got a hint from my reader Anne-Marie about figs and so I bought some of them immediately when noticed them on sale at our local grocery store. They tasted so good with camembert cheese and good quality red wine.

And oh fig, I am also quite busy nowadays. My new job is both interesting and challenging, since we also handle a lot of law details and other little things triggering my few brain cells. But I hope that this old head will learn all the things with time, even though I've already heard that things change all the time on this field and that one can never learn this job completely. So you can imagine how this sort of perfectionist feels about all this, yep... ;-)

So days go by so very fast, when you work during the daytime and have all sorts of hobbies in the family during evenin hours. On Thursday I myself have my first felting class, will see, how it it will go and how I will do... ;-)

Have a nice week you all!

5 kommenttia:

Anne-Marie kirjoitti...

Eikös ollutkin hyvää ;-)
Itsekin kokeilin viime syksynä vasta ja jäin heti koukkuun...

En tiedä onko mitään ammattia missä ei koko ajan tule uutta tietoa ja asiat muutu.Itse vaihdoin työpaikkaa pari vuotta sitten,tosin ala pysyi samana, ja tuntui ettei nelikymppisen kovalevylle mahdu niin paljon uutta tietoa...mutta täälllä ollaan edelleen :)

Oikein mukavaa viikon jatkoa!
Elokuvakaveria olisin taas vailla,mutta harmi kun on tätä välimatkaa :(

Heidi - Suklaamarenki kirjoitti...

Huovutus on hauskaa :) Ja kun välillä rentoutuu niin taas jaksaa ottaa uutta informaatiota vastaan :) Ihanat viikunakuvat. Kiitos vinkistä, jospa näillä herkuteltaisiin viikonloppuna. Oikein mukavaa viikon jatkoa :)

Merja kirjoitti...

Viikunat on ihania! San Diegossa meillä oli lähellä farmi, jolta haettiin tosi maukkaat viikunat. Lapsetkin rakasti niitä.

Koskas me ehdittäis taas elokuviin Sari? Ensi lauantaina olen kyllä Helsingissä..

Anne kirjoitti...

Viikunat kelpaisi minullekin, mutta en niitä yleensä kaupasta löydä. Ehkä landeasumisen heikompi puoli on tuo lähikauppojen valikoiman köyhyys. Isompi populaatio, parempi menekki. Mutta nam!

Sari kirjoitti...

Moi Anne-Marie, juup, oikein hyvää oli ;-) Niin se varmaan on, että joka alalla uutta tietoa tulee koko ajan. Ollapa vielä parikymppinen...

Leffassa olen ajatellut itsekin taas lähiaikoina piipahtaa, mutta vitsi vaan, kun se tuo aika kuluu niin nopeaan. Ehkä joku viikonloppu vois jotain tehdä asian eteen.

Moi Heidi, minä en ole juuri koskaan aiemmin huovuttamiseen tutustunut kuin joskus kerran tätini avustuksella. Mutta nyt sitten aikomuksena kokeilla huovuttelua ihan kurssimuodossa. Saas nähdä, kuin käy... Viikunat ja hyvä juusto, niin sekä se hyvä viini, niin maukasta on! Kantsii kokeilla.

Moi Merja, ai jai, voin nähdä silmissäni tuollaisen viikunoita kasvattavan farmin. Oih! Ja kyllä ois mukavaa pian treffailla vaikkapa juuri leffan merkeissä. Jos vaikka sitten sinne seuraavaan vkonloppuun koittais jotain järkätä? Laittelen sulle mailia lähipäivinä.

Moi Anne, no ihan sama täällä. En ole juuri viikunoita aiemmin meidän lähi-Prismassa nähnyt. Itsekin asun aika pienessä kaupungissa, joten ei täältäkään aina löydy mitään erikoisuuksia, esim. ituja on aina silloin tällöin ja mä voisin kyllä syödä niitä paljon useamminkin... Mutta noh, kiva, että edes joskus jotain herkkua tarjolla... ;-)