We went to see Turku Castle when turkuing last weekend.
Olemme käyneet Turun linnassa mieheni kanssa aiemminkin, mutta menimme tänne nyt ensimmäistä kertaa tyttäremme kanssa.
We have visited this tourist attraction before with my husband but this was the first time we went there with our daughter.
Sisällä linnassa oli paljon kauniita yksityiskohtia.
Inside the castle there were lots of beautiful details.
Tytärtämme taisi välillä hiukan jännittää kulkea näitä käytäviä pitkin. Minulla itsellänikin lähtee tällaisissa paikoissa aina mielikuvitus lentämään ja saatoin miltei nähdä kaikki linnanneidot ja ritarit kulkemassa näitä samoja käytäviä pitkin.
Our daughter was almost scared to walk on these narrow hallways. My own imagination starts to fly in this kind of places as well and I could almost see all the maidens and knights walking on these same hallways.
Linnanpihakin oli karulla tapaansa kaunis. Minulla on muuten joku fiksaatio ikkunoiden kuvaamisen suhteen.
The inner courtyard of this castle was also beautiful on it's way. I by the way seem to have some kind of fixation to photograph windows.
Linnankierroksen jälkeen tytär oli väsynyt, mutta onnellinen.
After the tour our daughter was tired, but happy.
Parin tunnin seikkailu linnassa oli mukavaa vaihtelua myös meille aikuisille. Hymy oli siis pitkän kävelynkin jälkeen herkässä. Tästä jatkoimme matkaa Turun keskustaan. Päässä uusi kiva pipo, joka harmikseni osoittautui tosi kutisevaksi sellaiseksi.
It was a nice couple of hours tour for us grown ups also. Smile was easy after the long walk inside those castle walls. And the day was so beautiful. From the castle we continued to downtown Turku. I'm wearing a new hat which for my bad luck showed up to be very ticklish one.
Tänään alkoi myös joulublogiosuuteni Kotilieden webbisivuille. Saatat ehkä muistaa samaisen blogin viime vuodelta, jolloin kirjoitin sitä Teksasista käsin. Ilokseni minua pyydettiin kirjoittamaan joulublogia tänäkin vuonna. Pääset sinne tästä tai sivupalkin Joulublogi-linkkiä napauttamalla. Esittelen joulublogissa seuraavan kymmenen viikon aikana helposti toteutettavia ideoita joulukoristeiden ja -herkkujen tekoon ja siinä sivussa kertoilen myös muutostamme takaisin Suomeen sekä valmistautumisestamme jouluun täällä koti-Suomessa monen vuoden tauon jälkeen.
Käyhän kurkkaamassa ensimmäinen postaukseni. Ja kommenttinne ovat aina tervetulleita niin sinne kuin tännekin ;-)
Today I also started my Christmas blog in finnish women's magazine Kotiliesi. You can go to the Kotiliesi Christmas blog from here or clicking the link from the sidebar (sorry it's in finnish only). In the Christmas Blog I will give simple ideas to decorate and bake for Christmas and also tell about all the changes in our life now that we moved back to Finland and are preparing for Christmas in our own home country after ten years.
22 kommenttia:
Kiva Turun reissu on teillä varmasti ollut :) Nuo vanhat linnat ovat mielenkiintoisia, vaikkakin joskus aika pelottaviakin paikkoja - kauniita kuvia olet ottanut.
Kutisevat pipot ovat inhottavia!
Menenkin samantien ihanaiseen joulublogiisi, sitä oli ilo seurailla viime vuonna - ihana että saamme nauttia siitä myös tänä vuonna!
hei, minä olen jo jonkin aikaa hiljaisena seurannut blogiasi: tervetuloa turun seudulle! olen tässä aivan linnan kupeessa töissä, minnepäin olette muuttaneet/muuttamassa? menenpä tästä hetimiten kurkkimaan joulujuttujasi, kivaa :) t. rida
Hei Marielisa ja kiitos kommentistasi. Kaikki vanhat linnat ovat aina kiehtoneet minua ja täällä Suomessakin on niin paljon vanhoja kartanoita, linnoja ja taloja, joihin on kiva päästä tutustumaan paikan päälle monen vuoden jälkeen. Ja linnat kapeine käytävineen voivat olla lähes pelottavia, etenkin järisyttävän mielikuvituksen omaavalle 6-veelle (ja äidille...).
Siis joo, villapipo ei sit ollutkaan mun juttu. Hitsi!
Ja käy ihmeessä kurkkaamassa joulublogiani. Ensimmäinen postaus on ihan yleinen esittely, ensi viikolla tulee sitten jo ensimmäisiä ideoita ;-)
Hei Rida. Ja kiitos sinulle kommentistasi. Olemme muuttamassa Turusta hiukan Helsinkiin päin, emme siis aivan Turun alueelle. Mutta Turkuun on hyvät tieyhteydet, joten tulemme varmasti viettämään siellä paljon aikaa. Ja ihmeessä kurkkaamaan joulublogia, jossa nyt ihan esittelypostaus, mutta jatkossa tiedossa kaikenlaista ideaa ja tunnelmia jouluun valmistautuvasta uudesta Suomen kodistamme ;-)
Linnat kertovat historiaa ja oman tarinansa salaperäisyydessään. Onneksi niitä on jäljellä ja että niissä voi käydä välillä kiertelemässä. Täällä kanssa yksi jolla erittäin suuri mielikuvitus ! =) Varmasti mukava reissu ! Mulla on sellanen iho, että ei kyllä kestä mitään "kutiavaa ainetta" =) . Voi ihana joulu tulossa ! Kävin lukemassa ja tulen hakemaan lisää joulumieltä ja ideoita sieltä =) .
Moi SuurellaSydämellä. Linnoissa on kyllä oma taikansa ja niissä on tosi mielenkiintoista kiertää ja päästää oma mielikuvitus valloilleen. Turun Linnassa tulee takuulla käytyä uudestaankin.
Mun iho on myös tosi herkkä sellainen ja harmittaa, etten heti kaupassa pipoa mallatessani huomannut tarkistaa, että onkin suureksi osaksi villaa.
Kiva kun piipahdit myös joulublogissani. Nyt kun muutto omaan kotiinkin jo häämöttää lähitulevaisuudessa, voi päästää ajatuksetkin jo välillä karkaamaan vähitellen lähestyvään jouluun. Vaikka mennäänkin vielä lokakuussa, ei jouluun kuitenkaan ole enää niin hirveän pitkä matka. Ideoita ja joulumieltä tulossa tulevina viikkoina, joten kannattaa piipahtaa kurkkaamassa uudet postaukset, jotka päivittyvät aina tiistaisin.
Kiva kuulla joulublogistasi. Seurasin sitä viime vuonnakin Kotilieden sivuilla ja aion tehdä saman tänä vuonna. Rakastan joulua ja olen jo nyt lokakuussa fiilistellyt joulukirjoja lukien :)
Turun linnassa en ole käynyt koskaan. Puhuimme jokunen aika sitten mieheni kanssa, että sinne olisi mukava tehdä koko perheen yhteinen retki jossain välissä vuotta.
Hei Sari, tosi kivaa, että kirjoittelet taas joulublogia kotilieteen! Turunlinna on kyllä kaunis :) Oikein mukavaa viikon jatkoa!
Hei Lumiomena. Ja kiva kuulla, että aiot ola mukana seuraamassa joulublogiani. Samoin minä olen jouluihminen, vaikka tänä syksynä onkin elämä ollut täynnä myllerrystä ja jouluun valmistautuminen väkisinkin hiukan hidastuu. Mutta joulua kohti mennään koko ajan ja kyllä tuolla jo ensi viikolla tulee muutamia ideoita koristamiseen.
Kannattaa kyllä ehdottomasti käydä Turun linnassa, jos se on jäänyt vielä näkemättä. Meillä tytär kaikesta jännityksestä huolimatta ihastui linnaan niin kovasti, että tuossa jo kyseli, että mennäänkö taas ensi viikolla Turun linnaan? No ei nyt ehkä ihan joka viikko...
Moi Heidi ja kiitos. Käy ihmeessä aina kurkkaamassa kuulumisiamme myös tuolla joulublogissa. Laitan sinne aina joulua kohden mentäessä erilaisia ideoita ja joulutunnelmiamme uudesta Suomen kodista.
Turun linna on kyllä kaunis ja sen historiakin sisältää monia mielenkiintoisia vaiheita. Ja lapsille tuollaiset linnat ovat aina iso juttu ja aiheesta keskusteltiin vielä monena päivänä jälkeenpäinkin. Mukavaa viikon jatkoa myös sinulle!
Muistan hyvinkin viime vuotisen joulublogisi. Kiva, että saat nyt Suomestakin käsin tehdä sitä. Tulen seuraamaan sitä ahkerasti.
Turun linnassa olen käynyt vuosia, vuosia sitten. Sinne pitäisi joskus ihan tehdä matka, varata hyvin aikaa tunnelmille ja jokaisen huoneen katsomiseen..
Kiva nähdä sinustakin kuva, Suomen oloissa ;D pipo päässä ;D Ihanat saappaat!
Voi kun onkin kiehtovia kuvia tuolta linnasta!!! Todella tulee sellainen satumainen fiilis...
Täytyykin kurkata joulublogiisi :)
Moi Sooloilija. Kiva kuulla, että aiot seurata joulublogiani tänäkin vuonna. Nythän joulun odotuksemme onkin hiukan erilainen, kun vietämme talvea vuosien tauon jälkeen täällä Suomessa ;-)
Meilläkin on edellisestä Turun linnan käynnistä kulunut yli kymmenen vuotta ja tuntui, kuin olisi käynyt ihan uudessa paikassa. Niin olivat mielikuvat jo unohtuneet ja tuntui, että nyt osasi katsella asioita ihan eri silmin. Kameraa kannattaa kantaa mukana, ihanaa kuvattavaa!
Juu-u, pipo on nyt uusi varustus täällä Suomen syksyssä. Ja oikeastaan aika kiva, kun saa jo vähän kerrospukeutua. Ja saappaitakin on kiva päästä pitämään, niillä kun ei hirmusti ollut Teksasissa käyttöä. Niin ja kiitos, saappaat ovat Teksasin tuliaisia ja tykkään itse erityisesti noista soljista ja matalasta korosta. Minä kun en ole mikään hirmuinen korkeiden korkojen ystävä ;-)
Moi T ja kiitos kommentistasi. Turun linnassa on kyllä ihan oma satumainen fiiliksensä ja monta mielenkiintoista tarinaa. Kuvattavaa siellä riittäisi vaikka millä mitalla. Ja käy ihmeessä kurkkaamassa myös joulublogiini!
Linnassa on oma taikansa ;-)
Riittää ihmeteltävää pienille ja isommillekin.
Täytyy mennä kurkkaamaan joulublogiasi:)
Hei Anne-Marie. Kauniita linnoja löytyy tosiaan täältä Suomestakin, tämä on ehdottomasti yksi sellainen. Ja kiva juttu, jos käyt kurkkaamassa myös joulublogiani ;-)
Miten ihmeessä nyt taas on joulublogin aika? Sehän oli ihan äsken, kun lueskelin "ameriikan joulublogia". Mutta ihanaa, että taas kirjoittelet. Tuleekohan juttua myös itse lehteen?
Moi Tuija. Niin, sitä samaa tässä itsekin kummastelen. Tuntuu tosiaan siltä, ettei edellisvuoden kirjoittelusta ole kuin pieni hetki. Tule ihmeessä sinäkin kurkkaamaan sinne kuulumisiamme ja muutamia ideoita joulua ajatellen. Jaa-a, lehtijutusta en mene sanomaan mittään...
Ilolla seuraan taas sinun joulublogiasi täältä Texasin maisemista. Odotan innolla (mutta hieman haikeana, you know:)) kuvaustasi jouluun valmistautumisesta ja sitten itse joulun ajasta. Nyt teille koittaa suomalainen joulu, pitkästä aikaa, nauttikaa täysillä!
t. Texasin syksystä, R.
Moi R. Kiva saada sinutkin joulublogini lukijaksi. Juu, tiedän tunteen. Samaa haikeutta olen itsekin siellä aina joulun alla tuntenut. Nyt joulun odotus on täysin erilaista ja jotain toiveita on myös valkoisesta joulusta.
On mukavaa päästä laittamaan joulua jo pian uuteen kotiin. Vielä muutama päivä pitäisi malttaa, sitten päästään VIHDOIN muuttamaan! Terkut sinne entisille Teksasin "kotikonnuille"!
Hei,
Olen seurannut satunnaisesti blogiasi. Alunperin eksyin /löysin sinne, kun olimme perheeni kanssa muuttaneet ulkomaille ja halusin lukea muiden vastaavassa tilanteessa olevien perheiden kokemuksista.
Nyt meidänkin perhe on jo palannut takaisin Suomeen ja ensi joulun saamme viettää täällä!
Nyt minulla olisi sinulle yksi kysymys; Sinulla on kuvassa mustat saappaat jalassa. Oletko ostanut ne täältä Suomesta vai maailmalta? -ja kenen valmistajan ne ovat?
Itse etsin vastaavia, mutta ei ole vielä tullut mieleisiä vastaan.
Hyvää syksyn jatkoa!
Upeita kuvia! Turun linnassa historia on jotenkin konkreettisesti läsnä. Itse olen joskus nyyhkinyt siellä Agricolan aikaisten tekstien ääressä - liikutuksesta siis. Joskus sitä on aika hassu!
Kiva kuulla joulublogistasi, täytyypä seurailla, kun oma jouluvaihde vain löytyy.
Iloa sinulle! Niin ja hyvä villapipohan aina aluksi kutittaa, kärsivällisyyttä siis! ; )
Moi anonyymi. Ja kiitos sinulle kommentistasi. Tämä Pinkpionies-blogini ei ehkä niin hirveästi ole koskaan paljastanut elämästämme ulkomailla. Blogini tuo enemmän esille rakkauttani ruokaan, leivontaan, valokuvaamiseen ja sisustamiseen.
Mutta me olemme siis samassa elämäntilanteessa, takaisin Suomessa. Missäpäin maailmaa asustit perheinesi? Kauanko ehditte asua ulkomailla? Entä minnepäin Suomea palasitte? Meillä ei ollut täällä Suomessa kotia valmiina takaisin palattuamme, eli olo on ollut melko irrallinen koko tämän syksyn. Onneksi siihen on pian tulossa muutosta.
Kuvan saappaat on ostettu USA:sta viime talvena lemppari-outletistani TJ Maxxista. Eivät ole mitään erityistä merkkiä, osuivat vaan silmiini ja ihastuin noihin solkiin. Valmistaja näkyy olevan White Mountain ja malli Marcus. En tiedä, onko näitä mistä muualta saatavilla, mutta vastaavia saappaita saattaisi löytyä täältä Suomestakin. Itse olen nähnyt mm. Aleksilla, Andiamossa ja Spiritillä kivoja saappaita. Ja ulkomailtakin voi tilata, mutta hinnat voivat muodostua postituskulujen kanssa korkeiksi.
Toivottavasti löydät kivat saappaat, olen itsekin heikkona kenkiin, joten olen jo täällä Suomessakin silmäillyt erilaisia saappaita "sillä silmällä"...
Hei Joana ja kiitos kommentistasi. Turun linna on niin kaunis ja sisällä kapeissa käytävissä kuljeskellessa tule ihan epärealistinen olo. Ihana paikka!
Enkä yhtään ihmettele, jos olet nyyhkinyt Agricolan tekstien äärellä, tietty hetki ja tietty fiilis, niin hyvin saattaisin itsekin nyyhkäistä.
Käy ihmeessä kurkkaamassa myös joulublogiani, vaikka näin lokakuussa joulu saattaa tuntua vielä kaukaiselta, niin usko vaan, pian se meidät jo yllättää.
Mä muistelin myös joskus kuulleeni, että villapipon kutina saattaa hyvin hellittää jo ensimmäisen pesun jälkeen. Siinä toivossa elän, sillä en kyllä aio nyt tuosta hattusestani luopua... ;-)
Kiva juttu, etta teet taas Kotilieden jolublogia....sielta nimittain loysin sinut viime jouluna, kun paasimme kaymaan kotona Lansi-Suomessa ja luin aidin Kotilietta. Tana vuona joulu sujuu valitettavasti taalla NH:ssa, joten blogisi on varsin kohdallaan nyt kun en itse paase sinne.
Ai niin - ja Turun Linna - siella olen viimeksi kaynyt yla-asteen luokkaretkella, josta voi hui sentaan, on jo varsin kauan aikaa.
Hyvia jatkoja sinulle ja perheellesi....
Lähetä kommentti