2010-01-21

Odottelua - Waiting

Viime päivät ovat olleet yhtä odottelua. Kävin pari päivää sitten pään magneettikuvauksissa ja edelleen odotan vastauksia niistä kokeista. Silmäoireiluni jatkuvat ja olisipa kyllä jo kiva tietää, mistä nämä kaikki silmän salamoinnit ja kivut johtuvat.

These last couple of days have been full of waiting. I went to a MRI couple of days ago and I still wait for those results. My eye problems are still bothering me and it would be nice to know, what is causing all these flashers, floaters and pain in my eyes.

Ja sen lisäksi pikkuneiti oli tänään hyvin väsynyt ja valitteli kurkkukipua. Mutta ei ollut lämpöä, eikä kurkkukaan näyttänyt punaiselta. Joten saattelimme tytön kouluun. Mutta tässä juuri kirjoitin viestiä opettajalle, että jos neiti näyttää hiukankaan huonovointiselta, voivat heti soittaa minulle ja tulen hakemaan tytön kotiin.

Siispä tänään vain odotellaan. Mahdollista puhelinsoittoa, yhtä sun toista.

On top of that our little one was very tired this morning and complained about having a sore throat. But she didn't have fever and her throat looked normal. So we took her to school. But I just e-mailed her teacher that they can call me anytime if it seems that she is feeling worse.

So I will be waiting. Possible phone calls, one from here, one from there.

Niinpä olen kuluttanut aikaa kotona. Pyyhkinyt keittiön pöytätasoja ja laittanut hiukan keväisempää ilmettä. Huomaatteko muuten mitään outoa keittiössämme? Amerikkalaiset keittiönkaapit, katsokaas. Niissä kun ei ole lainkaan vetimiä. Jollet siis itse asenna tai jollei edellinen asukas ole hoksannut niitä asentaa. Meillä on ollut harkinnassa, jo pitkään...

So I have spend my time here at home. Dusted kitchen counter tops and tried to change the look into more spring style. By the way, do you see anything strange in our kitchen? Compared to European kitchens? In standard american kitchen cabinet doors there are no handles. Unless you assemble them or unless the previous owner has been smart enough to do so. We have been thinking about this, for a long time...

Kun kaapeissa ei ole vetimiä, ovet ylläri, ylläri likaantuvat helpommin ja joskus vetolaatikoiden avaaminen on hiukan hankalaa. Miksiköhän meillä siis edelleenkään ei ole niitä vetimiä? Hmm...

When you don't have pullers in your doors or drawers, the doors will suprisingly so, get dirty more easily and sometimes I feel that it is a bit tricky to open those drawers. So why on earth we still are missing those pullers? Hmm...


Ruisleipäkin on muuten loppu. Voi voi! Suomi-koulun kirjastolta sitä olisi eilen saanut, mutta en sitten ostanut. Noh, ehkä ensi viikolla.

Rye bread is all gone. Oh my! I could've bought some from Finnish library yesterday, but no I didn't. Well, maybe next week.

Pienissä purkeissa säilytetään lauantaikarkkeja, tikkareita ja Xylitol-purkkaa. Mitä jos vetäisinkin yhden Muumi-tikkarin, se saattaisi hiukan piristää päivää ;-)

In these little jars we have Saturday's candy day sweets, lollipops and Xylitol gum. What if I took one of my daughter's Moomin lollipops, that might cheer things up a little bit ;-)


Mukavaa torstaita vaan kaikille!

Have a nice Thursday everyone!



Sari

8 kommenttia:

Mari kirjoitti...

Toivottavasti saat oireihisi vastauksen pian ja hoidon niihin! Kurjaa odotella. Kauniit keittiönkaapit teillä, ehkä minä kuitenkin laittaisin vetimet niihin... :))

Sari kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Joana kirjoitti...

Mukavaa ja rentouttavaa viikonlopun alkua! Pidetään peukkuja, että saat silmäsi pian kuntoon!

Tuija kirjoitti...

Mulla taitais mennä hermot, jos ei olisi vetimiä. Pitää saada äkkiä ovet ja laatikot auki, hätähousu kun olen :)
Ja toisekseen, olen liian laiska jynssäämään niitä ovia jo nytkin.

Toivottavasti saat pian vastauksia silmäongelmiisi. Meikäläisellekin on tämän pakkastalven mukana ensimmäisen kerran tullut se ongelma, että silmät kuivuvat ihan tuhottomasti. Pakko oli ostaa kosteuttavia silmätippoja.

Anu kirjoitti...

Sari, onpas jännä juttu, että siellä ei asenneta vetimiä.
Maassa maan tavalla:)

Voi, toivottavasti saat pian tuloksia ja toivottavasti muutenkin kaikki taudit kiertäisi kaukaa.
Eiköhän muumi-tikkari aina auta äitiäkin?
Joka tapauksessa...oikein kivaa loppuviikkoa ja viikonloppua.

Sari kirjoitti...

Moi Mari. Niin toivon minäkin. Vaan eipä tullut soittoa tänäänkään. Huoh... Joo, vois ne vetimet olla aika kova sana noihin kaappeihin. Ehkä sekin ihme viel tapahtuu.

Hei Hiiriemo ja kiitos. Toivotaan näin ja oikein mukavaa viikonloppua myös sinne suuntaan!

Moi Tuija. Siis mä olen kans hätähousu ja huono siivoamaan kaapin ovia, joten kummastuttaa jo tässä itseänikin, miten niit vetimii ei edelleenkään ovissa ole. Hm...

Mulla muuten ihan sama vika tämän salamaräpsymisen lisäksi. Silmät on sikakuivat!

Moi Anu, tämä on tosiaan ihan yleistä eikä missään vuokra-asunnoissa esim. löydy vetimiä ovista. Muutamilla tuttavaperheillä on keittiön kaapeissa vetimet, mutta se on enempi harvinaista kuin yleistä täällä.

Jätin kuiteskin muumi-tikkarit tänään rauhaan. Mutta pakko oli Wallusta ostaa illalla sellaisia makoisia karkkinauhoja, jotka täällä ovat mukamas lasten snacksejä. Kaikkea kanssa, täysin karamellejä. Mukavaa viikonloppua myös sinulle!

Maaka kirjoitti...

Voi tuota ihanaa texasin valoa ja sinua taitavaa kuvaajaa tietenkin! Kauniita kuvia kauniista keittiöstä! Tuo leipä laatikko on huippu, kaunis ja kätevä! Vai onko? :D En oo koto Suomes nähnyt vastaavaa...

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Tsemppiä! Toivottavasti saat tulokset pian.
Teillä on kaunis keittiö. Ovet ovat aika tyylikkään näköiset ilman vetimiä, mutta ymmärrän hyvin, että jostain kummasta niitä sormenjälkiä ilmestyy enemmän...
Upeita kuvia!