2010-01-20

Jotain hyvää - Something sweet

Olen viime aikoina koettanut hillitä makeanhimoani ja leipomiset olen jättänyt tarkoituksella vähemmälle. Mutta ei minulla ollut kuitenkaan sydäntä sanoa ei, kun neiti toissapäivänä ilmoitti haluavansa lettuja.

I have tried to limit my sweet tooth lately and I have also limited baking on purpose. But I just couldn't say no to my daughter day before yesterday, when she told me that she wants finnish style pancakes.

Ei kun pieni taikinamäärä (n. puoli litraa) turpoamaan hetkeksi.

So I made a little (about half a liter) dough.

Ja tulihan siitäkin jo vino pino räiskäleitä. Yksi, milteipä ärsyttävä piirre (jonka olen luultavimmin perinyt äidiltäni) on koettaa saada letuista mahdollisimman ohuita. Ja sepä ei joka pannulla onnistukaan. Onneksi viimeisin Scanpanin malli mahdollistaa myös ihan ohuiden ohukaisten teon.

And even from that amount we had a decent pile of pancakes. One thing that is almost annoying (and which comes from my mom's side) is to try and make the pancakes as thin as possible. And that is not an easy task with all the pans. Luckily my latest Scanpan find ables me to do them as thin as they can be.

Letut ovat jääneet kylläkin omalta kohdaltani melko vähäiselle syönnille, sillä vaaka, se ei nyt näytä kovin kivoja lukemia. Jouluna tulleet ylimääräiset kilot ne vaan edelleen meinaavat kummitella... Äh!

In my part the pancakes have been almost untouched, since the scale is not showing very friendly numbers at the moment. Those pounds that I gained during Christmas holidays are still haunting me... Blaah!

8 kommenttia:

Yvonne - Frl. Klein kirjoitti...

Dear Sari, my kids love pancakes!
Have a nice day, Yvonne

PirjopauliinaL kirjoitti...

Nyt näyttää olevan lätty-villitys meneillään. Pitäisi varmaan helliä omia sairastelevia pienokaisiakin lätyillä. Mukavaa päivää!

Heidi kirjoitti...

Herkun näköisiä :P Pidän kanssa ohuen ohuista letuista joissa on rapea pitsinen reuna... Täällä on kanssa herkut pannassa, mulla siis :D Nimimerkillä "melko selkärangaton sokeriholisti"
Ihanaa loppuviikkoa sinulle ja perheellesi!

Maria kirjoitti...

Meilläkin oli maanataina lettupäivä... :)
Joskus on kiva tehdä oikein ohuita ja rapeita, mutta reilujen täytteitten kanssa paksusta letusta tehty letturulla on mahtava.

Kokeilepa joskus vähentää sokerin määrää, lisätä vähän suolaa, valkopippuria, muskottia ja porkkanaraastetta. Siihen kasvis-smetana -täyte tai jauheliha-kermaviili-täyte. Pieni ruoka. Meillä tykätään kovin. Ja siihen ei rasvaakaan tarvi kuin paistamiseen vähän. Tulee 'kevyttä' hyvää.

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Oi, lettuja! Eivät letut niin epäterveellisiä ole :) Itse teen taikinan aina rasvattomaan maitoon. Meillä on tuo sama Scanpanin pannu ja kyllä sillä tosiaankin saa ihania pitsireunaisia lettuja.
Tsemppiä vaa'an kanssa! Itse en ole edes uskaltanut astua sen päälle koko alkuvuonna.

Helinä Laajalahti kirjoitti...

Juuri viikonloppuna aloin himoita lettuja, mutta sain hillittyä itseni :) Samat on siis fiilikset täällä toisella puolella maapalloa! Joulukilot eivät tunnu liikahtavan mihinkään suuntaan...

Mutta onpa ihanan näköistä. Ei ollut lettuhimolle hyväksi tulla tänään käymään täällä ;-)

Anu kirjoitti...

Minulla tuli ihan mieletön, mieletön lettunälkä nyt. Sitäpaitsi ulkona on yli kymmenen astetta pakkasta ja pakkaspäiviin (jostain kumman syystä, en tajua miksi) letut sopivat mielestäni ihanasti. Tosin sopivat ne milloin vaan. Ehkä teenkin päivälliseksi keiton ja jälkkäriksi miehille, isolle ja pienelle, lettuja. Kiloja täälläkin - siis ylimääräisiä. Yritys on kova, että pääsisin eroon. Silti puolikas lettu ei kaada mitään...eihän?
Ihana taikina-astia sulla!

Sari kirjoitti...

Moi Piupau ja kiva nähdä taas uusi kasvo täällä! Onko lettuvillitystä havaittavissa? Minulla tämä oli ihan pakkorako, kun neiti alkoi vaatimaan lettukestejä. Itse olen välttynyt tällä erää lettujen herkuttelusta, vain yhden söin. Vaikka mieli teki ottaa toinen ja ehkä kolmaskin...

Suklaamarenki. Ohuet letut on kyllä ihania, pitsireunat onnistuu äidiltäni ihan 1-0 paremmin kuin meikäläiseltä, mutta ohuuden puolesta ehkä läpäisisivät äitinikin tiukan seulan. Mutta se syömäpuoli, se saa nyt jäädä vähemmälle. Tekis kyllä oikeesti mieli leipoa ihan hirveesti ja makeanhimo on ihan hirveä, mutta koetan nyt hillitä itseäni. Ainakin hetken...

Moi MariaK ja kiva nähdä sua täällä pitkästä aikaa. Mun pitääkin käydä vierailemassa sun blogissasi, olen onnistunut hävittämään osan seuraamistani blogeista tuosta listastani ja nyt saankin sen taas esille tuon kommenttisi ja profiilisi kautta.

Mutta oi joi, nuo suolaiset letut kuulostavat kyllä todella herkuilta. Joskus harvoin tulee itsekin tehtyä suolaisia lettuversioita, mutta nyt alkoi taas tuntumaan, että miksei useamminkin ja erilaisia versioita. Ja niin, eiväthän letut kai ole kauhean lihottavia?

Moi Lumiomena. Niin, miten se oikein on noiden lettujen kanssa. Eivät kai ne ole niin kauhean lihottavia, riippuen kai hiukan siitä, et kuin kauheesti sitä täytettä sinne letun sisään laittaa ja mitä täytettä... Mulla tuppaa olemaan lettu täynnä itse tehtyä ja pakastettua mansikkasurvosta, jossa on kyllä sitä sokeria jonkun verran.

Vaa'asta on tullut mun pahin vihollinen ja mä kyllä ramppaan vaa'alla viikottain. Johtuu osittain siitä, että pudotin painoa mennä vuonna reilut kymmenen kiloa ja tarkoitus olis pitää ne kilot poissa, lopullisesti. Niinpä mulle joulut ja muut pyhät on hiukan kinkkisiä, kun paino alkaa lipsumaan pienenkin herkuttelun jälkeen.

Moi Päivi, letut tuli paisteltua neidin painostuksesta johtuen, mutta sain sentään pidettyä itseni kurissa ja söin vain yhden. Mutta olisihan noita uponnut vaikka kuinka monta omaankin massuun.

Vaa'alle meno on yhtä tuskaa, lomakilot eivät heilahda nyt mihinkään suuntaan ja nyt on tosiaan mietittävä, mitä suuhunsa laittaa. Vaikka kaiken a ja ö taitaa kuiteskin loppupeleissä olla se liikunta. Jota en sitäkään ole nyt harrastanut tarpeeksi viime aikoina. Äh!

Moi Anu ja kiitos kommentistasi. Samaa mieltä kanssasi, pakkaspäivät ja letut kuuluvat yhteen. Ja vielä erityisesti talviset keitot ja letut. Nyt alkoikin sitten tekemään mieli hernekeittoa :-) Niin ja lettuja. Voihan...