2009-05-25

Renesanssifestivaalit - Renessaince Festival

Joka kevät pieni Scarboroughin kylä herää henkiin ja kuukauden ajan tuossa kylässä saattaa törmätä prinsseihin ja prinsessoihin, kuninkaihin ja kuningattariin, linnanneitoihin ja ritareihin sekä pyöveleihin ja muihin pelottaviin hahmoihin.

Each spring small Scarborough town comes alive and for a month you can wonder inside this renessaince themed town and see princes and princesses, kings and queens, maidens and knights and even hangmen or other scary characters.

Kylän reunalla kohoaa ylväänä linnamaiset muurit.

The little town is bordered with these white and beautifully done castle walls.

Ja kuningas toivottaa tervetulleeksi Scarboroughiin.

And the king itself welcomes you to Scarborough.

Kylässä on oma keskiaikainen tunnelmansa ja rakennuksetkin on toteutettu vanhaan tyyliin. Miksiköhän minulla tulee täällä käyskennellessäni mieleen yksi lapsuuden suosikkisarjakuvistani, eli Asterix ja Obelix?

The town has its own middle-age feeling and all the buildings are made with this theme in mind. I don't know why, but when I walk inside this little town I always end up thinking about one of my childhood's favorite cartoons, Asterix and Obelix.

Kylä on täynnä mitä hullunkurisimpia kauppoja ja kojuja, mutta erityisesti naisille ja pienille tytöille suunnatut kojut kiinnostavat. Kuten kaikki ne kojut, joissa myytiin mekkoja tai vaikkapa kauniita hiuspantoja.

This little town is full of peculiar little shops and little stands, and especially the stands aimed for women and children are the ones that interest me and my little one. Like the ones, which sell beautiful dresses or hair ribbons.

Ja näitä hiuslaitteita ihastelimme tyttären kanssa. Niin kauniilta ne kaikki näyttivät.

And these hair ribbons we admired with my daughter. They all look so beautiful.

Eivätkö olekin aivan ihastuttavia kaikissa hempeissä sävyissään?

Aren't they just lovely in all those sweet colors?


Ja tokihan niitä piti myös kokeilla.

And of course you need to try them on.

Pieni keijukaisemme.

Our own little fairy.


Ja tässä vielä pienen kojun myyjäneidot.

And here are the maidens that were selling those hair ribbons.

------------------------------------------

Tämä kylä on ollut kohteenamme milteipä joka kevät ja varmasti taas ensi keväänä tänne suuntaamme. Niin erilainen kokemus tämä aina on.

This little town has been on our must go list almost every spring and I am pretty sure that we will go here again next spring. It is such a different experience, you just don't want to miss it.

14 kommenttia:

Sirkka kirjoitti...

Ihastuttava postaus....kerrassaan, näiden kauniden kuvien parissa viihtyyisin vaikka kuinka ja kauan...
tulee mieleeni, kun olemme olleet Alsacessa Ranskassa, niin ne pienet kylät taloineen..ikkunaluukkuineen, kukkineen... ja ihanat ruokapaikat ja kaikki...suloista!

tyttäresi on kaunis keiju sopien hyvin tunnelmakuviin...Herttilei sentään!

Kiitos ! Kiitos! Kuin sadussa sain piipahtaa!!

Mari kirjoitti...

Ihana kuva tytöstäsi! Ja varmasti on mielenkiintoinen paikka, hienoja tunnelmakuvia... Siellä on varmasti paljon katseltavaa :)

Sari kirjoitti...

Kiitos Sirkka kommentistasi. Tuo kylä on aika sadunomainen paikka ja vaikka kaikki onkin rakennettu tuota tapahtumaa varten, on siellä ihan oma tunnelmansa. Tytär tykkää keijuleikeistä, joten oli aika haltioissaan tuolla kierrellessämme.

Hei Mari ja kiitos. Neiti on melkoinen linssilude, kun sille päälle sattuu ja äiti tykkää kyllä kuvata... Niinkuin olet ehkä täällä huomannutkin, kameran kanssa joka paikassa. Tämä on ihan jännä tapahtuma, yleensä joka kevät tuonne suuntaamme. Kuin entisaikaan hypähtäisi, kaikki kylässä olevat ovat tosiaan pukeutuneet vanhaan tyyliin.

Sari. kirjoitti...

Aivan ihania kuvia ja niin suloinen pieni tyttönen, todellinen keiju :)

Sari kirjoitti...

Hei Sari-kaima ja kiitos kommentistasi. Meillä on tosiaan keijutyttönen ihan omasta takaa, vaikka joskus tuon niin suloisen keijun takana piilottelee myös se pieni, paha, ilkeä noita... ;-)

Sooloilija kirjoitti...

Entäs se Simon and Garfunkelin biisi, Scarborough Fair, kertooko se just tästä paikasta?
Tosi hurmaavia kuvia. Tuolla silmä lepäisi!

Heidi kirjoitti...

Hienoja kuvia ja sadunomainen tunnelma :)

Anne kirjoitti...

voih, ihania!:) teillä on siellä kyllä kivoja ajanviettopaikkoja ja kaikkea niin erilaista nähtävää..
Ja niin suloinen tämä keijukainen.

Oikein hyvää kesän alkua teille sinne!

Sari kirjoitti...

Sooloilija. Sitä minäkin olen miettinyt, että mistä lie tuo biisi kertonut? Tästäkö pienestä kylästä keskellä ei mitään?

Hei Heidi ja kiitos. Olo oli välillä kieltämättä kuin olisi keskelle satua ilmaantunut.

Hei Anne. Ja kiitos, keväisin täällä on kivoja tapahtumia. Talvella kaikki elävät jonkinlaisessa horroksessa, mutta kun aurinko taas pilkistelee ja ilma lämpenee, löytyy tekemistäkin vähän enempi. Mukavaa lomaa sinulle! Olen ihan kadena täällä!

titta kirjoitti...

Kuulosti ja näytti aivan ihanalle! Kaikkea hauskaa sieltä päin löytyykin. Kaunis keijukainen ja nätit on myyjä tytötkin. Minä toivottelen hyviä öitä ja kömmin nukkumaan :)

p.s. vau mikä kakku!

Sari kirjoitti...

Hei Titta ja kiitos kommentistasi. Täällä on aina silloin tällöin ihan kivoja tapahtumia, joissa tulee poikettua perheen kanssa. Ja kiitos, keiju on meiltä omasta takaa ja kakku oli tuollainen kokeilu, jota tekisi mieli vähän vielä kehittää eteenpäin... ;-)

Jaana kirjoitti...

Voi apua, kuinka mahtavat festivaalit! Kauniita kuvia ja varmasti tori täynnä kaikkea mielenkiintoista!

Mukavaa viikonloppua sinulle!

lämpimin terveisin

Jonna

Sari kirjoitti...

Hei Jonna ja kiitos. Nämä ovat kyllä itsellekin joka kevät oma elämyksensä, joka vuosi on vähän erilaista ohjelmaa ja esiintyjää. Viikonlopputerkut myös sinne suuntaan!

Heluna kirjoitti...

Aikas keijuprinsessa tosiaan tuo N nykyään! Onkin varmaan erilailla kiehtovaa olla tuolla Scarborough Fairyllä pienen lapsen kanssa.