Helsingissä valokuvanäyttelystä toiseen kävellessäni kohtasin myös kiehtovia ihmisiä. Kuten tämän luonnonlapsen, ihanan tytön kitaransa kanssa, keskellä viimaista puistoa (ruttopuisto se taisi olla, kun myöhemmin ystävältä tarkistin) Helsingin keskustassa.
When walking from exhibition to another in Helsinki I also met some fascinating people. Like this nature child, lovely girl with her guitar, in a windy park in Helsinki.
Pahvimukissa kahvia, kumpparit ja kitara - ei hyvään hyvään mieleen muuta tarvita. Muuta kuin ne hansikkaat, joita hänelle ehdotin, kun hän kertoi sormiansa välillä hiukan paleltavan. Mutta ei, ei sittenkään hansikkaita, sillä tämä luonnonlapsi odottaa jo kevättä ja elää sen hengessä. Aivan ihana, persoonallinen nuori nainen. Voi kun me kaikki olisimme yhtä luonnollisia ja osaisimme edes joskus elää hetkessä ;-)
Some coffee in a paper mug, rubber boots and a guitar - not more needed to feel good. Except those gloves that I suggested for her, when she was talking about her fingers getting frozen. But no, no gloves for her, since she is already waiting for spring and lives in the spirit of it. Such a lovely and unique young woman. I wish we all were as natural as her and were able to live in a moment ;-)
