Vihreää herkkua - Green yummy

Tänä syksynä sain maistaa ensi kertaa näitä ihanuuksia. Äitini oli kokeeksi istuttanut muutama vuosi sitten vihreän viinimarjapensaan ja huomasi sen tuottavan tänä vuonna erityisen hyvin satoa. Siitä pääsimme mekin nauttimaan ja en voi kuin yhtyä äitini sanoihin: Nämä vihreät ovat kyllä kaikkein parhaanmakuisia viinimarjoja!

I was able to taste these delicacies for the first time this fall. My mom had planted one green currant bush couple of years ago and this year she noticed that it produced a very decent crop. And we were also able to try them out and I cannot but agree with my mama: These green ones are the best tasting currants!

Arvatkaa vaan, kuka haluaisi itselleenkin muutaman vihreän viinimarjapensaan... Ja täällä olen sopivasti vanhemmillani kyläilemässä ja tuosta voipi kuulema ottaa vähän juurakkoa matkaan. Iih, jospa jo vuoden parin päästä saisimme itsekin kerätä omista puskista näitä ihanuuksia.

Mukavaa viikonloppua sinulle! Me lähdemme pian mieheni kanssa ulos syömään, varasin meille pöydän illaksi tähän ravintolaan.

You may already guess, who wants to plant couple of these green currants to her yard as well... And here I am at my parents place right now on a visit and they told me that we can take some currant bush roots with us. Iih, would be nice if we would be able to eat our own green currants in a year or two.

Hope you have a nice weekend! We will soon go to downtown to have a nice dinner, I made a reservation to this restaurant.

Matkakuume - Travel fever

Se iskee aina niin salakavalasti, vaikkapa silloin kun käyt läpi vanhoja matkakuvia. Kuten vaikka näitä elokuiselta Tallinnan reissulta napsittuja.

It hits you always so suprisingly, for example when you're going through some old travel photos. Like these from a trip to Tallinn in August.

En ollut koskaan aiemmin käynyt tässä viehättävässä kaupungissa, enkä vanhassa kaupungissa, joka oli täynnä kauniita sisäpihoja ja kahviloita.

I hadn't ever visited this charming city and the old town, which is full of beautiful inner courtyards and cafes.

Tähän suklaataivaaseen löysimme sattumalta. Eräästä matkailualan julkaisusta olin lukenut kyseisestä suklaapuodista The Pierre Chocolaterie, muttemme varsinaisesti ruvenneet sitä kaupungista etsimään. Vaan sitten, hiljaisena sunnuntai-aamuna sinne kävi tiemme, kun tytär havaitsi taas yhden kauniin sisäpihan.

Niin ja tuo suklaa, se oli taivaallista. Katsokaa nyt tuota ilmettäkin... Oma suosikkini taisi olla tarjottimen keskivaiheilla näkyvä rommirusina-suklaa. Aah!

We found this chocolate heaven by accident. I had read about this chocolaterie The Pierre Chocolaterie from a travel leaflet, but we didn't really start chacing for it. But then, on a quiet Sunday morning our way led to that place, when our daughter found yet another pretty courtyard.

And oh that chocolate, it was heavenly. Well, look at that expression which tells it all... My own fave was probably that one on the middle, rum raisin chocolate. Aah!

Tässä kahvilassa oli jotain kovin Keski-Eurooppalaista, miltei ranskalaista tunnelmaa. Ja niin, vaikkapa sinne meidän nyt niin kovin tekisi mieli, kun ei ole tullut koskaan käytyä Ranskassakaan. Vaan mitenhän lie sää esimerkiksi Pariisissa lokakuussa, jolloin harkitsemme Ranskaan matkustavamme?

This chocolaterie was something so Middle European, I almost felt that french atmosphere. And oh, say there we would like to travel with our family, since we haven't visited France either. But what about the weather e.g. in Paris in October, when we are pondering to travel to France?

Syksyn tullen - When the fall season comes

Kaikki syksyn merkit ovat jo täällä. Lehdet kellastuvat ja putoilevat puista, ruusunmarjat ovat punaisia ja on taas se aika vuodesta, kun voi jo hyvin laitella lyhtyjä pihamaalle.

All the signs of fall season are already here. Leaves are getting foliage and falling from the trees, roseberries are all red and it's already that time of the year when you can start putting all the lanterns outside.

Kanervat ja callunat ovat ilmestyneet kauppoihin ja ostin jo pihaamme perinteisiä marjapuuronpunaisia.

All the fall flowers like callunas and heather flowers are in stores already and I bought some traditional lingonberry borridge colored ones.

Tytär on innoissaan kaikista syksyn tuomista uusista harrastuksista ja kavereista. Syksyn harrasteisiin kuuluvat kuorolaulu, teatteri ja se tuttu jalis. Kovasti haluaisi tämä pieni lapsi enemmänkin harrastuksia, kuten lentis ja tyttöjen säbä, eli sähly, mutta nyt äiti taitaa jo rajoittaa.

Jotenkin tuntuu, että nykyajan lapsilla on niin kovin kiireinen aikataulu ja sanoisinko suoraan miltei jo ihan liikaakin ohjelmaa koulunkäynnin lisäksi. Ei ole ollenkaan harvinaista kuulla, että tyttären kavereiden viikot ovat ihan buukattuja eri harrastusten vuoksi. Entä miten on teidän perheessä? Kiinnostaisi tietää, montako harrastusta teidän lapsella/lapsilla on? Ja mitä mieltä olette siitä, että lapset juoksevat enenevässä määrin harrasteiden perässä? Jääkö tarpeeksi aikaa kotona ja vanhempien kanssa olemiseen ja tekemiseen? Itselle on ainakin tärkeää, että välillä on ihan tavallisia kotipäiviä ja että esim. ulkoilemme yhdessä.

Our daughter is excited about all the new friends and hobbies fall season has brought to her. Her hobbies include choir, theater and that all familiar soccer. This little one would also like to have more hobbies, like volleyball and girls säbä, meaning floorball, but now mommy starts to limit her.

Somehow I feel, that nowadays children have such a busy schedule and almost too much to do in addition to school and all the school work. It is not at all rare to hear, that some of the friends of our daughter have very busy weeks because of all their hobbies. If I may ask I would like to know how it it in your family, how many hobbies your child/children have at the moment? And what do you think about the fact that our children run around because of their hobbies increasingly? Is there still enough time to spend time at home and to do things with parents? For me it's important that we also have those days when we just stay at home and e.g. go outdoors together.

Sinappi - Mustard

Enpä olisi uskonut, että voin hurahtaa sinapin sävyynkin.

Who would have thought that I will go crazy with colour mustard.

Mutta niin siinä kävi ja olohuoneessa on nyt sinapinväriä pieninä annoksina siellä täällä :-) Oletteko ehkä huomanneet, että minulla on pienoinen tyynymania? Tämä tapa on varmasti peruja USA:n vuosilta, siellä kun tyynyt ovat sisustuksessa tosi suosittuja.

Huomatkaa myös valkoinen pörrökasa, jonka lempipuuhaa on sohvan selkänojalla nukkuminen.

But so it happened and now we have mustard coloured items here and there in our family room :-) I don't know if you have noticed but I sort of like collecting pillows. I think this habit has stayed with me after all the years in U.S. where pillows are very popular when decorating your home.

And look at that white furry lump, who likes to sleep on the backrest of our couch.

Tämä pieni sivupöytä on täynnä kirpparilöytöjä, mummoltani saatua kullansävyistä pöytäkelloa ja anopin virkkaamaa liinaa lukuunottamatta. Ja nuo kaikki vanhat herätyskellot, ne käyvät eri ajassa, jos edes käyvät. Mieheni nauraa minulle, että heijastavatko nämä kellokokoelmani jotain aikaan ja ikääntymiseen liittyvää pelkoani. Kuka tietää, ehkä tässä kellojen keräilyvimmassa on jotain psykologistakin takana...

This side table is filled with flea market finds except the golden coloured table clock I have received from my grandma and the little crocheted table cloth made by my mother in law. And all these old alarm clocks, they are ticking in different times, if ticking. My husband can't stop laughing at me wondering at the same time if my clock collection reflects my fear of aging. Who knows, perhaps this habit of collecting clocks and watches has something to do with psychological aspects as well..

Mutta kyllä se tuo hassun keltainen sävy nyt vaan jotenkin piristää tällaisena sateisena syysiltana. Löysin tällaisia tyynyjä viime kirpparikierroksella kaksin kappalein ja ne löysivät heti paikkansa sinapinkeltaisen lampun lähettyville.

But oh how this funny hue of yellow colour somehow cheers me up on a rainy fall evening like this. I found two pillows like this from a local flea market last time I wondered through the tables and they found their places close to the mustard coloured lamp.

Voi kun voisin vain... - Oh I wish I could just

...jäädä tällaisena sateisen harmaana syyspäivänä kotiin ja vaan nukkua, nukkua ja nukkua. Vaikka pidänkin ajatuksesta raikkaan sateisesta luonnosta ja taas koulusta kotiin ajellessa ihastelin sateen harmaalla värittämiä maisemia, tuo harmaus, se saa minut toisaalta aina niin kovin uneliaaksi.

...stay home and just sleep, sleep and sleep when it's a rainy day like this. Even though I like that thought of fresh nature during the rain and admired the landscapes coloured with rains gray hues when driving home from school, at the same time all that gray, it makes me oh so sleepy.

Unet maistuisivat muuteskin niin hyviltä raikkaan punavalkoisissa Finlaysonin petivaatteissa. Kesän aikana silmäilin näitä pussilakanoita useaan otteeseen lähikaupassa, kunnes en voinut enää vastustaa niitä.

Liekö tämäkin sateen ja syyssaamattomuuden syytä, mutta kirpparipöytänikään ei vaan meinaa tyhjentyä lainkaan. Kävin sitä taas tänään täydentämässä ja silti on nurkat täynnä tavaraa. Enkä ole saanut aikaiseksi tännekään (tai huutikseen) mitään laitettua, mutta suunnitelmissani se kyllä on, edelleenkin. Jotenkin kuvittelin pienessä päässäni, että kun opiskelen, minulla olisi enempi aikaa, mutta he hee, se oli kyllä harhakuvitelmaa. Kyllä se vaan tuo koulukin pitää kummasti kiireisenä ;-)

Mutta ei se mitään. Koulu on kivaa ja tänäänkin meillä oli vierailijana mielenkiintoinen luennoitsija. Luontokuvaaja, joka esitteli meille töitään ja kirjojaan. Vaikka myönnettäköön, että sateen ropistessa luokkahuoneen ikkunoita vasten ja katsellessamme kuvia tuntitolkulla pimeässä huoneessa, silmät alkoivat jo kummasti loppupäivästä lupsamaan... Mutta huomenna taas uusi päivä ja uusia asioita opittavana. Mukavaa viikon alkua myös sinulle!

Especially when sleep tastes so good inside these redwhite Finlayson linens. I admired these linens so many times during past summer until I just couldn't resist them.

Perhaps due to the rain and all this fall lazyness my flea market table is not never ever going to be empty. I once again filled the table today and still have so many things everywhere. I haven't even put anything on sale here in my blog (or huuto.net), but it is still in my plans. I somehow thought in my tiny head that when I study I have more time to do other things, but ha haa, that was all delusion. In some mysterious way also school keeps me quite busy here ;-)

But never mind. School is all fun and today we had an interesting lecturer visiting our school. A nature photographer who showed us his work and books. But have to admit that when the rain was dropping against the school windows and when watching photos for hours in the dark my eyes got somewhat lazy at the end of the day... But tomorrow is a new day and new things to learn. I hope you also have a nice week!

Vielä riittää valoa - There is still plenty of light

Tänään ei ulos astellessa olisi uskonut, että on jo syyskuu. Aurinko paistoi kuin kesätaivaalta ja lämpömittarikin nousi yli 20 asteen. Sisällä olohuoneessakin näytti yhä varsin kesäiseltä, etenkin kun toin pihalta vielä muutamia kukkasia maljakkoon.

Isäni vanhat kengät ovat olleet jo pitkään esillä kodissamme ja tytärtämme jaksaa naurattaa se ajatus, että nuo kovin kärsineet kengät ovat olleet joskus papalla käytössä.

Today it was hard to believe it's already September. Sun was shining like it does during summer time and temperature climbed up to over 20 celsius. Inside our house, in our family room it also looked very summer like, especially when I brought in some flowers from our yard.

My dad's old shoes have been in house for quite some time as a display and our daughter always laughs at the idea that her grandpa has used those worn out shoes.

On kuitenkin jo se aika vuodesta, että illalla voi jo tunnelman luomiseksi sytytellä kynttilöitä. Niinpä kukkamaljakon vierelle on jo ilmestynyt kynttilöitä.

Ylihuomenna isukkikin lentää takaisin kotiin, viimeinkin. Hän on ollut todella huolissaan tyttäremme tilanteesta, joka on onneksi jo huomattavasti parempi. Tänään pikkuneiti oli pitkästä aikaa koulussa ja oli kotiin tullessa niin niin onnellinen saadessaan nähdä kavereitaan! Ja minä olen niin helpottunut, että tytär on jo paremmassa kunnossa.

Mukavaa viikon alkua kaikille!

On the other hand it's that time of the year when you want to light up some candles during evening hours, so next to the flower vase we already have some candles.

Day after tomorrow my husband flies back home, finally. He has been very worried about our daughter's condition, which by the way is much better now. She was at school today and was so so happy to see her friends! And I feel so blessed that she is feeling better now.

Have a nice week you all!

Syksyä ilmassa - Fall is in the air

Syksy tuo usein tullessaan muutoksia. Niin myös minulle. Aloitin viime viikolla opinnot ja jäin samalla pois määräaikaisesta työsuhteesta, mikä ei muuten ollut mikään helppo ratkaisu. Väkisinkin taka-alalla vilahti ajatus mm. taloudellisista asioista ja monista muista huolenaiheista, mutta tässä sitä nyt ollaan, uutta oppimassa ja vaikka hivenen ristiriitaisin ja haikeissa tunnelmissa hyvästelin mukavan ja varsin tutuksi käyneen työporukan, olin kuitenkin samalla innoissani uuden alkamisesta.

Tällaista se elämä aina on. Kun jotain uutta on tiedossa, joutuu usein jättämään jotain vanhaa taakseen. Jotenkin tuntuu, että omalla kohdallani tätä on sattunut joskus ennenkin ;-) Ja minulla on tunne, ettei tämä ole suinkaan viimeinen kerta, kun näin kohdallani tapahtuu...

Fall time often brings changes to our lives. And also for me. Last week I started to study and at the same time left my temporary job, which btw was not an easy decision to make. Forcibly I thought about all the financial facts and had some other worries as well, but here I am now, learning new and even though it was a bit contradictory situation and I felt a bit sad saying goodbye to all the nice co-workers at the same time I was very excited to start something new.

But this is how our life is. When you start something new, you often have to leave something old behind. Somehow I feel that in my case this has happened before. And I also have a feeling that this is not the last time something like this will happen to me.

Näin syksyllä sumuisia aamuja esiintyy useammin. Tässä eräänä aamuna polkaisin pyörineni pitkin lähitienoita ja kuvasin kauniita sumun peittämiä maisemia.

Now that is fall you see foggy mornings more often. Early in the morning I took my bike and went to the areas close by to our house to photograph all the pretty landscapes covered with fog.

Kun pyöräilin pienelle joen ylittävälle sillalle, huomasin, etten suinkaan ollut ainoa aamuinen kameran kanssa heiluja. Sillan kaiteeseen nojaili joku toinenkin kameroineen ja kuvaili edessä avautuvia maisemia. Ja minä se vaan ihastuin tähän punaiseen puistonpenkkiin.

When I biked to a tiny bridge crossing a river I noticed that I wasn't the only one wobbling with her camera. There was someone else leaning against the railing with his camera taking photos of the landscapes opening in front of us. And me, I fell in love with this red park bench.

Näiltä pelloilta puuttuivat vain laiduntavat lehmät. Vielä näkyy Suomen alkusyksyssä heinäseipäitäkin siellä täällä. Itse muistan lapsuudestani kaikkein parhaiten ne kesät, kun mummilassa oli heinätöiden aika ja me kaikki serkukset olimme pellolla apuna. Mummilla oli peltisessä maitohinkissä kotitekoista marjamehua ja korissa pullaa, joita nautittiin heinänteon yhteydessä. On harmi, etten voi tarjota samanlaisia muistoja omalle lapselleni, sillä mummila on tyhjentynyt, pellot villiintyneet ja lehmät poissa. Onneksi tämä perinne elää kuitenkin vielä jossain.

Only the cows were missing from these fields. You can still see those old time hay stacks here and there in our country. I myself remember those childhood summers the best, when we went to grandparents place and had so called hay stacking days and all we cousins were able to help out at the hay fields. Grandma had those old time tin canisters filled with home made berry juice and finnish pulla in a basket, that we enjoyed between stacking the hay. It's a shame that I'm not able to give that kind of memories for my own child. Grandma's place stays empty, fields are all wild and no cows left. Luckily this tradition seems to stay somewhere.