Lisää herkkuja luonnosta - More delicacies from the nature

Jyvässeudulla järjestettiin muutama viikko sitten Ween Maan Wiljaa tapahtuma, jonne mekin sitten menimme pistäytymään jo hiukan ennen markkinoiden avautumista. Oli melko harmaa aamu ja moni myyjä pystytteli vielä kojujaan.

There was this farm market here in my parents home town couple of weeks ago and lot of local producers were there to sell their products. We were early birds and went to the market when some of the sellers were still assembling their stands.

Pikkuneitimme on ehdottomasti isän tyttö ja siinä menivät taas käsi kädessä. Miehenihän on tällä hetkellä viikot töissä eri paikkakunnilla kuin minä ja tyttäreni, joten tyttärellä on aina ISO ikävä isää. Kohta kuitenkin tulee onneksi ja vihdoin viimein helpotusta, kun päästään muuttamaan Varsinais-Suomeen ja omaan kotiin.

Our little one is daddy's girl and there their went again, hand in hand. Daddy is working in a different city during the weekdays, so our daughter misses him a LOT. But soon all this will change when we move to our new home.

Markkinoilla oli tarjolla paljon erilaisia tuotteita kasveista ja koristeista ruokatuotteisiin. Nämä värikkäät oksat olivat kauniita ja aikas helppoja itsekin toteuttaa...

There was a lot of different kind of products available from plants and decorations to produce. These colorful branches were pretty and quite easy to do also...

Monet tilamyyjät olivat myös paikalla ja paljon oli myös erilaisia kala- ja lihasäilykkeitä tarjolla. Hinnat olivat mielestäni aika korkeat, mutta kyllä matkaamme silti lähti mm. poron- ja hirvenlihasäilykkeitä yhdestä tällaisesta kojusta.

Many of the local farms were represented here and there were also some canned fish and meat products from local companies. Prices were kinda high, but we bought some reindeer and moose canned meat.

Mieheni keräsi taas kantarelleja ja halusi niistä jotain hyvää.

My husband picked some chantarelles and wanted me to do something good from them.

Päädyin pilkkomaan kantarellien lisäksi säilykeporonlihaa ja sipulia.

I ended up to use chantarelles, some reindeer meat and some onions.

Näistä aineksista syntyi kantarelli-poropiiras, jossa muna-kermaseokseen on lisätty hiukan voimakasta Koskenlaskijaa.

I made a chantarelle-reindeer meat pie. I added some strong finnish cream cheese to the usual egg-cream filling.

Vanhat puukengät - Old clogs

Viime ajat ovat kuluneet vanhoja varastoja siivotessa, sillä päätimme hankkiutua eroon KAIKESTA turhasta. Ja voi järkky, miten paljon sitä tavaraa löytyy täältäkin suuntaa varastojen kätköistä. Kaikkea sellaista, jota silloin joskus vuosia sitten ulkomaille lähtiessämme halusimme ihan välttämättä säilyttää. Noh, tässä olemme kasanneet jo säkkitolkulla noita "välttämättömiä" autokatokseen, josta olen tämän viikkoa kärrännyt koriste-esineitä, astioita, vaatteita, kenkiä, mattoja yms. kirpparille, kierrätykseen, lahjoituksiin tai suoraan kaatopaikalle.

During these last weeks we have also cleaned our old storage units at my parents house, since we have now decided to get rid of ALL extra and unnecessary things. And oh my how much stuff we have stored and though back then ten years ago when moving to U.S. that we just have to keep. Well, during these past days most of those things went into huge plastic bags and then to local flea market, donations and to landfill.

Mutta kyllä kaiken vanhan rojun seasta löytyi aarteitakin. Katsokaa nyt näitäkin, ajanpatinoimia puukenkiäni ;-) Näitä käytin alituiseen joskus 70-luvun loppupuolella. Äitini yritti aina vakuutella, että josko käyttäisin välillä muitakin kenkiä. Mutta näillä mentiin, aina kun mahdollista. Nykyään lapsille ei taida tämän tyylisiä puukenkiä olla niin runsaasti tarjollakaan (paitsi Marimekolla olen joskus nähnyt), eikä ihme. Muistanpa itsekin monasti lähes nyrjäyttäneeni nilkkani näiden kanssa.

Jos joku on utelias tietämään, koska pääsemme muuttamaan uuteen kotiin, niin vielä menee kuukauden päivät. Noin 25.10. kieppeillä talo vapautuu ja voi että voi aika tuntua pitkältä! Ja kaikki tämä odottaminen ja muutos ehkä hiukan lisää stressihormoonin eritystäkin ja liekö sitten sitä vai meneillään olevien flunssavirusten aiheuttamaa, mutta tänään olen ollut ihan sipissä. Niin ja olihan pikkuneitimmekin viime viikolla pois eskarista kuumeilun ja hillittömän yskän vuoksi. Nyt tämä sama tauti on nähtävästi iskenyt myös minuun. Järkyttävä olo ja yskä on meillä molemmilla sellaista keuhkoja repivää sorttia. Huoh...

Mutta eiköhän tämä tästä. Huomenna ajattelin taas kärrätä lastillisen vanhaa tavaraa kirpparille. Ai niin, eilen löysimme uuteen kotiimme ihanan Riviera Maisonin ruokapöydän, jonka haemme liikkeestä muuttokuorman matkaan. Olen aivan intona!

But among all the "trash" were also some treasures. Look at these beautiful and yes a bit worn out clogs that I used all the time in the late 70s. My mom always tried to convince me to use other shoes. But these I wore, the whole summer. I haven't really seen this kind of shoes on the market for kids anymore. And no wonder, since I can still recall almost breaking my ankles with these ones.

If someone is curious to know when we are moving to our new home, we still have to wait about for more weeks. The house will be empty around 25th of October and it feels like the days are passing so slow! And maybe due to all the changes, waiting, a bit elevated stress levels or then just the simple fact that there is a lot of seasonal cold bugs running around the town I have felt so tired today. Even our little one catched some kind of a cold last week and she was away from Kindergarten, since she had some fever. Now it seems that I also catched the same virus and this cough is just killing me. Me and my daughter both have this monster cough that sounds like someone is pulling our lungs out of the chest. Oh my...

Puusta piiraaseen - From tree to the pie

Viime päiviin on mahtunut sekä auringonpaistetta että sadetta. Pääasiassa sadetta, mutta on niistä kauniin kuulaista syyspäivistäkin saatu nauttia. On muutenkin mukavaa päästä ihailemaan kaikkia ruskan sävyjä, vaikkakin kaikki nuo värikkäät lehdet kyllä putoilevat puista jo uhkaavalla vauhdilla...

We have had some sunshine and rain during this ongoing week. Mainly rain, but we have also enjoyed that crisp fall weather. It's also nice to be able to see all the fall foliage colors, even though all the leaves are falling way too fast...

Mummilan omppupuut ovat saaneet punaposkista satoa.

Grandma's apple trees are filled with bright red apples.

Omppupuun lehdetkin ovat värjäytyneet syksyn sävyihin.

All the apple tree leaves are colored with fall hues.

Tyttären pieni kori täyttyi kirpeämmistä omenista, joista päätimme tehdä raikkaan omppupiirakan.

Daughter's small basked was filled with sour apples, from which we decided to make an apple pie.

Iloinen ompunkerääjä.

Happy apple picker.

Happamista ompuista olemme tehneet monenlaisia herkkuja. Tämä on ihan tavallinen muropohja-kermaviilitäytteinen omppupiirakka vaniljakastikkeella höystettynä, joita niitäkin on tullut leivottua ja etenkin syötyä ihan liikaa... Vyökin on nimittäin alkanut taas kiristämään. Gulp!

From those sour apples we have made many kinds of goodies. This is a very common apple pie made with sour cream, egg and cinnamon filling accompanied with vanilla sauce. We have baked these and especially eaten these far too many... The belt buckle is starting to feel too tight again. Gulp!

Utelias - Curious

Uusi perheenjäsenemme on tosi uteliasta sorttia.

Our new family member is such a curious person.

Kaikessa mukana, vaikka usein on olemukseltaan sen oloinen, kuin ei muka yhtään kiinnostaisi. Niinkuin nyt tässä, kun tuli uteliaana haistelemaan uusimpia kirppisloytojäni.

Wants to be around whenever possible, even though she often pretends not to even care. Like in this photo, where she had to come and sniff all my flea market finds.

Tässä nyt muutamia vaaleasävyisiä loytoja. Pitsi- ja pellavaliinoja, tuikkukuppi ja pieni Madonna?-patsas.

Here are couple of light colored finds. Lace and linen table clothings, tealight holder and a little Madonna? statue.

Patsaan sain itse asiassa ilmaiseksi Loviisan Wanhat talot tapahtumasta. Erään talon pihalla oli poytä, jossa luki teksti: Ota tästä. Ja tämän otin matkaani.

I got this statue for free from Loviisa's Old Houses Days. There was a table in a front yard of this one old house where it said: Take from here. And I took this one.

Hiukan on tarttunut matkaan taas pinkkiäkin ihanuutta. Riviera Maisonin tyynynpäällinen ei tosin ole loytynyt kirpparilta, ostin sen jyväskyläläisestä SisustusSatiinista, alehyllystä -50% hintaan.

I have also found some pink colored lovelies. Riviera Maison pillow cover is not from flea market but from a local design boutique, where it had -50% tag on it.

Nämä kaksi pulloa olivat niin somia, etten voinut niitä vastustaa ja miehenikin oli näistä iloinen, sillä käyttää ruoanlaitossa paljon esim. oliivioljyä ja putelit tulivat siis ihan tarpeeseen. Kävin taas toissapäivänä kirpparikierroksella ja voi iik, mitä ihanuuksia loysin taas uuteen kotiimme. Esittelen niitä lisää lähipäivinä.

Kun vaan pääsisi jo pian sinne omaan kotiin. Tämä sukulaisten (=vanhempieni) nurkissa väliaikaisasuminen alkaa jo puuduttamaan ja ikävä Varsinais-Suomessa väliaikaisesti pienessä vuokrakämpässä asuvaa siippaa ja tyttärellä isää alkaa myos olemaan liian suuri.

These two bottles were so cute that I just couldn't resist them. And they actually will be in good use in our household. My husband uses a lot of olive oil in cooking and also liked these bottles a lot. I went to one flea market two days ago and found a lot of lovely things from there. I will reveal them to you in a couple of days.

I just wish we could already move to our new home. This temporary living at our relatives (=at my parents house) is starting to get to us and I miss my husband and our daughter misses her dad, who is living in a temporary housing in the South.

Brasilialaista puutaidetta - Brazilian Wood Art

Olin reilu viikko sitten järjestetyillä Habitare-messuilla, joissa myös eräällä brasilialaisella tuttavallani oli oma standinsa.

I was at Habitare exhibition about a week ago where one of my brazilian friends had her own art work on display.

Simone Hakkinen on lahjakas brasilialais-taiteilija, joka on nainen kaikkien näiden näyttävien töiden takana.

Simone Hakkinen is this talented brazilian artist, who is a woman behind all these art pieces.

Hänen töissään on käytetty materiaalina sekä brasilialaista että suomalaista puuta. Erityisesti tämä suomalaisesta koivusta valmistettu Ruispelto-teos herätti kiinnostusta messuvierailijoissa. Ja oli se kyllä upea. Voitte ehkä kuvitella, miten kauan kestää valmistaa tällainen noin kahden metrin levyinen työ, jossa jokainen pieni puunpala liimataan käsin kiinni pohjapaneeliin.

She has used both brazilian and finnish wood in her work. Especially this Rye Field piece made with finnish birch interested many visitors. And no wonder since it's a gorgeous piece! You may start to imagine how long it takes to make this piece around 2 meters wide where all those tiny pieces are glued by hand to the back panel.

Messustandi oli täynnä uteliaita ja ihailevia ihmisiä. Hänen työnsä herättivät selvästi kiinnostusta ja galleriatarjouksiakin hän sai jo useampia.

Her stand was filled with curious and admiring people. There was a lot of interest toward her art and she already received some interesting gallery invitations.

Hänen töissään pääosassa on siis puu, mutta niissä korostuu myös ekologisuus. Hänen käyttämänsä brasilialainen palmupuu ei suinkaan ole taiteen vuoksi kaadettua palmua, vaan yläoksastoa, joka ajan myötä putoaa itsestään latvustosta maahan ja päätyy siitä edelleen hänen töidensä materiaaliksi.

Real wood plays the main part in her work, but she is also ecological with her art. The brazilian palm trees she uses in her work haven't been cut down because of her art. These are branches from the top part of the palm trees that fall after time and then end up in her work of art.

Yksi suosikeistani on tämä kaunis palmusta valmistettu auringonkukka. Näitä oli tarjolla rajoitettu määrä 60, 80 ja 120 cm läpimittaisina. Tällaisen ottaisin kyllä minäkin kotiamme koristamaan koska vain, vink vink... ;-)

One of my favorite pieces was this beautiful Sunflower. There were limited amount of them in three different sizes 60, 80 and 120 cm in diameter. I could easily hang one of these in our house anytime, vink vink... ;-)

Kukkaketo ja Ruispelto.

Flower Field and Rye Field.

Tässä näkyy osa taideteoksesta nimeltä Alligaattori. En voi kuin ihastella hänen kykyään tehdä töistä kolmiulotteisia ja tekstuurisia.

This is a part of a work called Alligator. I really admire all the three dimensional and texturial features of it.

---------------------------------------------

Jos kiinnostuit Simonen töistä, voit ottaa yhteyttä hänen edustajaansa sähköpostitse: bruno.pasqualato@ymail.com . Käy ihmeessä kurkistamassa myös hänen webbisivunsa osoitteessa: www.simonehakkinen.com.

Töitä on rajoitetusti tarjolla, joten kannattaa ottaa heti yhteyttä, jos kiinnostuit!

If you got interested about Simone Hakkinen's work, you can e-mail her representative at:bruno.pasqualato@ymail.com. You can also visit her web pages at: www.simonehakkinen.com.

This is a limited edition, so if you got interested, act fast!

Maalaushommia - Paint Jobs

Olen tehnyt viime päivinä hiukan maalaushommia. Siis ihan vaan kalusteita olen koettanut maalata uuteen uskoon. Se ei nyt vaan oikein meinaa luonnistua täysin haluamallani tavalla, sillä voimat ovat hivenen lopussa. Kylmetin viikonloppuna itseni ja nyt olen syysflunssan kourissa. Nenä tursaa ja yöllä tuntuu, että keuhkot irtoavat rinnasta. Sen verran tuo yskä kyllä on repivää. Mutta eiköhän tämä tästä, monta kupposta kuumaa viinimarjamehua on muuten tullut juotua, kiitos siitä omalle äiteelleni, joka keitteli mehumaijalla viinimarjat mehuiksi joka vuotiseen tapaan ;-)

I have done some paint jobs lately. I mean just couple of furnitures that I have tried to repaint. It doesn't seem to be easiest thing to do at the moment since I happen to feel very tired. I have a fall season cold going on here. My nose is stuffed and during night time I feel like my lugns are exploding. That describes the power of the cough I am having during night time. But I guess this will pass soon and now I have really enjoyed to drink home made black currant juice, thanks to my dear mom ;-)

Tässä ikivanha kaappini, joka on toiminut joskus aikoinaan astiakaappina, mutta minun lapsuusvuosinani se oli leluja, kirjoja, piirustusvälineitä ja kyniä pullollaan. Väriltään tämä vanhus on ollut joskus vuosikymmeniä sitten oliivin vihreä, sen jälkeen valkoinen ja viimeiseksi hailakan sininen. Ja nyt olisi tarkoitus tehdä tästä taas valkoinen. Nuo nappulavetimet olivat muuten aikas työläitä hiottavia ja kyllä siinä hivenen jo koeteltiin tämän flunssapotilaan hermoja, pakko myöntää. Mutta kun kauhea kiirus olis aina saada projektit loppuun, joten ei tätä nyt voi jättää kesken, oli olotila mikä vaan.

En muuten erityisemmin tykkää tästä piirteestäni. Siis siitä, että kaikki pitää saattaa loppuun no matter what. Joskus kun ois ehkä syytä ottaa vähän iisimmin. Kuten tänään. Nyt oon meinaan ihan sipissä! Ja viime aikoina jatkuvasti työmatkoilla lentänyt isukkikin tulis huomenna meidän luokse KOKO viikonlopuksi. Ohjelmassa olisi teatterin ensi-iltaa ym. aikuisten yhteistä iloittelua. En taida nyt olla ihan parhaimmillani... Äh!

This is an old cabinet that I have had for decades. First it was olive green, then white and then light blue. Now I want to paint it white again. Those wooden knobs were quite frustrating ones to sand and I have to admit that I got a bit mad at them at some point being sick and all. But this is me, I have to finish what I start, no matter what the situation is.

This is actually something I don't always like about myself. Being a sort of person who always wants to finish thing fast no matter what. Since there are times you should slow down. Like today. Now I am totally wrecked! And my husband who has been travelling constantly is coming to be with us for the whole weekend. I guess I am not at my best right no... Darn it!

Kaappi ei tosiaan näytä tällä hetkellä kovinkaan lupaavalta. Mutta mä kyllä vahvasti uskon ja toivon, että kaappivanhus näyttää aivan toisenlaiselta parin päivän sisällä. Tämä rohjake painaa muuten ihan tolkuttomasti. En saanut edes kaadettua tätä, kun maalailin kaapin sivuosia. On ne nää vanhat huonekalut vaan tukevia ja vankkoja!

This cabinet doesn't necessarily look too promising at the moment. But I strongly believe and wish that it's look will be completely different in a couple of days. This one by the way weights a ton. I couldn't even turn it on it's side, when painting the side parts of it. Old furniture is the sturdiest!

Enkä jättänyt rauhaan tätä vanhaa sängynpäätyäkään. Tuo kohokuvio oli maalattu kiiltävällä harmaalla ja nuo kauniit punokset olivat samaa sävyä muun puupinnan kanssa. Maalasin ne nyt sitten samalla sävyllä kuin yllä olevan vanhan kaapin ja vanhan koivuisen koulupöytäni, joka ei näissä kuvissa näy.

Äitini muuten pelasti tämän sänkyparan jokunen vuosi sitten roviolta. Eräs sukulaispariskunta kun oli päättänyt polttaa tämän kauniin sänkyvanhuksen. Huh, onneksi sattui olemaan muori paikalla. Tämä kun on minun silmissäni ihan aarre!

This old bed end also got a new coat of paint. That trim was painted with shiny dark gray paint and those ribbons were the same color as the rest of the bed. I decided to use the same shade of white I used in the cabinet and in my old birch school desk that is not in these phoso.

My mom saved this old bed from a fire pit couple of years ago. Some of our relatives had decided to burn this old bed. Oh I feel so lucky that my mom was there at that time. This for me is actually a very dear treasure!

Ja loppuun vielä kaupallinen tiedotus ;-) Serkullani olisi Helsingin suunnalla myynnissä kaksi tällaista kaunista ja selkeälinjaista Glenn baarijakkaraa. Ikean mallistoa ja valkoisena. Aivan uudenveroiset ja siis erittäin hyväkuntoiset baarijakkarat.

Jos kiinnostuit, laita viestiä tähän tai mailaa blogini mailiosoitteeseen.

Hintapyynti on 40 e kipale, Ikeassa 59 e.

Uusi perheenjäsen - New Family Member

Huomasinpa mailiboxistani, että minua oli lähestytty kissa-asiassa ja ajattelinkin, että nyt taitaa olla syytä esitellä uusi perheenjäsenemme. Lumi-neiti on asustellut luonamme reilun viikon verran.

I noticed from my mail box that some people had reached me conserning the kitten factor and I thought now is the time to show us our new family member. Miss Lumi (means Snow) has lived with us about a week now.

Lumi on maatiaiskissanpentu, joka on sekoitus Norjalaista Metsäkissaa ja Siperiankissaa (jollaista rotua en omasta kissakirjastani edes löytänyt). Lumi on muuten puhtaanvalkoinen, mutta päälaella tällä neitosella on hiilenharmaa raita. Meinasimmekin ensin nimetä hänet punkkariksi, mutta Lumi hänestä sitten lopulta tuli. Lumi ei suinkaan ole mikään ujo neiti, vaikka tässä onkin kainosti selkä kameraan päin. Johtuu ihan siitä, että tästä neitosesta on hivenen vaikea saada kuvia, kun on niin kova menemään. Neiti on seurallinen, utelias, leikkisä ja juuri sellainen, kun muistelen aikaisempienkin kissojemme olleen pentuaikoinaan. Lukuunottamatta niitä erinäisiä hepulikohtauksia, joita tämä kisuli aina välillä saa. Silloin nimittäin juostaan selkä köyryssä ja häntä paksuna ja siinä hötäkässä saavat parketitkin kyytiä... ;-)

Lumi is a mixture of Norwegian forest cat and Siperian cat (which I was not able to find from my cat books). Lumi is snow white expect a little part on the top of her head where she has a little ash gray stripe. We first thought about naming her punk rocker, but after all thought that maybe Lumi is a bit better. She is not a shy lady, even though it might look like it looking at this photo where she is not facing the camera. This only because it is simply quite difficult to get pictures of this lively little thing. She is very social, curious, playful and just like I remembered all our previous cats being in their early kitten days. Although she sometimes gets a bit crazy and then she runs around the house her back curved and running so fast that the parquettes are crying... ;-)

Lumen katse on ujo ja miltei surumielinen ja tämä pieni valkoinen pallero on jo sulattanut kaikkien perheenjäsentemme sydämet. Lumi seuraa jo nyt tytärtämme kaikkialle ja täytyy sanoa, että äitikin on iloisesti yllättynyt siitä, miten vakavasti 6-veemme on ottanut kissanhoidon. Tytär antaa kissalle niin aamupalat, lounaat kuin ilta-ateriatkin ja muistaa aina siinä välissäkin kysellä kissaystävältään kissanruokapaketti käsissään, että onko Lumella nälkä?

Ja tämä pentu oli jo meille saapuessaan hyvin oppinut, eli osaa jo käydä itsenäisesti suurempia sottaamatta omalla laatikollaankin, niinkuin siisteinä tunnetut kissat yleensä tekevätkin... ;-)

Lumi tuli taloon ja tuo elämäämme toivon mukaan iloa vuosikymmeneksi jos toiseksikin eteenpäin.

Lumi has a shy and almost melancholic look in her eyes and she has already melted our hearts. Lumi follows our daughter everywhere and I must say that I am happily suprised to notice how seriously our 6 year old takes the responsibility of her cat. She always remembers to give her morning snack, lunch and evening dinner and remembers to ask her little friend if she is hungry in the middle.

And this little creature is smart and tidy, she already knew how to use her little sand box and so she is as tidy as cats usually are... ;-)

Lumi came to our home and she will bring a lot of happiness into our lives for the following decader or even two to come.

Säilöntää - Preserving

Viime päivät ovat menneet marjoja ja (vähäisiä) sieniä säilöessä.

These last couple of days we have spent preserving berries and mushrooms.

Kantarellit ovat mieheni herkkua, mutta aika niukasti niitä nyt löytyi vakkaripaikoista. Ja arvatkaapa olimmeko kateudesta vihreinä, kun seurasimme metsän siimeksistä kävelevää vanhempaa pariskuntaa, joiden iso kori oli täpöten täynnä näitä kullankeltaisia syksyn herkkuja.

These chanterelle mushrooms are my husbands favorites, but we didn't so many of them from the usual places (these mushrooms always grow in the same place). And we were green with jealousness when we saw one older couple walking from the deep forest carrying a large basket filled with these golden yellow fall season goodies.

Vanhemmillani kasvaa kymmeniä mustaviinimarjapensaita, joista olemme viime päivinä keränneet sankotolkulla marjoja. Osan halusin säilöä pakastimeen, sillä syömme mustaherukoita suoraan sellaisenaan ja lisäksi käytän niitä leivonnassa. Arvatkaas onko ihanaa, kun tietää, että ensi talvena saa kaivaa pakastimesta kaikkia näitä maistuvia marjoja, joista esim. punaherukkaa, mustaherukkaa, puolukkaa tai hillaa ei ole ollut saatavilla Teksasissa asuessamme.

My parents have dozens of black currant bushes and we have collected many buckets of them during these past couple of days. Some of them I wanted to put in the freeze, since we like to eat them just like this and I also use them in baking. You can only guess how happy I am to have all these berries to store for the winter. Some of these, like black and red currants, cloudberries or cowberries were not even available in Texas.

Äitini keitti kuitenkin suurimmasta osasta marjoja maistuvaa mustaviinimarjamehua, jota varmasti mekin tulemme talven aikana juomaan litratolkulla. On se vaan melkoisen mieletöntä, miten Suomessa voi kerätä marjat ja saada mehuainekset omista marjapensaista. Ei tarvitse aina olla kaikkea ostamassa kaupasta.

My mom made black currant juice concentrate from most of those berries, and I am sure that we are also going to drink a lot of this in the following months. It is so wonderful how so many families here in Finland are able to collect juice ingredients from their own berry bushes. One doesn't always have to go to store to buy stuff.