Meow!

Kevättä kohti mennään ja minä painin taas sen yhden ja saman ongelman kanssa...

Kissakuume paholainen se nimittäin hiipiii taas hiljalleen sisimpääni.

Kävin jo viime viikolla tyttären kanssa katselemassa adoptoitavia kissoja läheisessä eläinkaupassa ja voi kun siellä oli niin söpö, pitkäkarvainen Pippin-kissa, joka oli hyvin lähellä lähteä mukaani.

Kissat ovat siis lähellä sydäntäni, olleet aina.

-------------------------------------

Minulla oli pikkutyttönä aivan ihana persialaiskissa, Bertta, joka oli ystäväni aina pitkälle teinivuosiin saakka, ja jonka kuvittelin usein ymmärtävän minua paremmin kuin kukaan muu. Jos olin surullinen, Bertta ilmestyi viereeni, katseli minua lempeillä silmillään ja asettui lähelleni pötköttelemään, usein halusi ihan kainaloon saakka ja tuhnutti kainalossani selällään, kuin pikkuvauvat. Ja kun iltaisin tein kotiläksyjä koulupöydän äärellä, kissarouva tuli viereeni istumaan ja kiinnostuneena seurasi kynäni liikettä ja läksyjeni edistymistä. Kun Bertta-kissa nukkui pois ollessani teini-iässä, oli menetys minulle, nuorelle tytölle kova paikka.

Toisen kissani, Misun, äitini pelasti kissapoikueesta, jotka olivat huonoista oltavista ja lopun omia, omistajan lopettaessa muut poikueen pennut. Ja huonosti oli käydä Misullenikin, joka kärsi suolistopöpöistä ja muista viheliäisistä loisista, mutta joka viimein vahvistui ja on ollut siitä saakka aina täynnä tulta ja tappuraa.

Kun muutimme Yhdysvaltoihin vuonna 2000, Misu jäi asumaan vanhemmilleni. Emme halunneet ottaa Misua mukaamme, kun kissaherra oli tottunut olemaan vapaana ulkona ja tiesimme, ettei se täällä olisi mahdollista. Ja kun vanhempieni tuolloiseen kahden kissan katraaseen mahtui vielä yksi kaveri lisää, jäi kollimme Suomeen, saaden ulkoilla ja pyydystää hiiriä pihamaalla minkä ehtii.

Mutta Misun aika on nyt tulossa täyteen. Juuri tänään keskustelin äitini kanssa siitä, ettei kissavanhuksen tila näytä kovin hyvältä. Suoli ei enää toimi kunnolla ja nyt on päättänyt lakata toimimasta kokonaan. Eläinlääkärissä on käyty useaan otteeseen, kaikkea on kokeiltu, mutta huonolta näyttää. Maanantaihin vielä katsotaan ja sitten joutuu äitini tekemään vaikean päätöksen, sillä emme toki halua kissavanhusta enempää kiusata, jos elimistö on päättänyt lakata toimimasta.

Suren jo rakasta kissaamme etukäteen. Mietin, miten eloisa ja villi tapaus kissaherramme oli. Ja kuinka vaikeaa oli aikoinaan tehdä se päätös, että kissamme jäi asustamaan vanhemmilleni. Metsän keskellä on kissaherra saanut elää monta iloista vuotta. Loikoilla keittiön ikkunan äärellä ja äitini sylissä, maalaiselosta nauttien.

Ja kun äitini minulle tänään totesi, ettei heille tule enää yhtään lemmikkiä, kun rakkaan eläimen sairastelua on niin vaikea sivusta seurata, minä puolestani mietin, että entä jos? Mitä jos olisi nyt meidän vuoro ottaa kissa täällä? Pelastaa yksi kissa adoptoitavien listalta. Ottaa kotiimme perheenjäseneksi jo ihan pennusta, jolloin tottuisi siihen, että on ja pysyy vain sisällä. Täällä kun kissojen ulkona pitäminen on kiellettyä ja irtokissat ovat lainsuojatonta väkeä.

Ainoa nega kissan ottamisessa täällä on kesät. Ajanjakso, jolloin olemme viikotolkulla poissa kotoa. Yleensä siellä Suomessa. Mihin silloin kissamme majoittaisimme? Ilman tätä pientä negaa, meillä taatusti olisi jo kissa, ehkä kaksikin...

Eilen katselin näitä ihanan kissakirjan kuvia ja pohdin, että olisiko nyt aika? Nämä hellyttävät kuvat eivät kyllä miltään osin helpottaneet kuumeiluani, katsokaa vaikka itse...

Rachael Halen kirja 101 Cataclysms löytyi Barnes & Noblesin alehyllystä ja on ihastuttanut minua ja tytärtäni aina, kun olemme kirjan sivuja availleet. Yhdessä kurkkailemme näitä ihania kissakuvia ja hihittelemme hullunkurisille nelijalkaisille, antiikin ajan jumalille... Ja hei, hymyilyttävätpä nämä vekkulit kuvat miestänikin ;-)

Hattuherrahan se siinä.

Voi lutuinen sentään.

Kukas se sieltä kurkkaa?

Olen söpö ja tiedän sen!

Kaikki kuvat olen ottanut siis Rachaelin kirjan sivuilta.

Kissakuumetta potien,

Sari

--------------------------------------

Spring is almost here and I have the same problem again. Like last spring.

I have desperate Cat fever, or what should I call it?

Anyways, I feel like maybe it's time for us to think about this again and maybe adopt a cat from a local shelter.

Week ago we already went to a local petstore and there was two cats available for adoption. And especially the other one, 3 months old Pippin, stole my heart. I really had to force myself out of the store without signing the adoption papers.

So, I have always loved cats.

------------------------------

I had my first cat when I was just a little girl and I loved my Persian cat Bertta dearly. She was so nice to me always and sometimes I really thought she could read my mind! When I was sad she used to come next to me, just looking at me with those kind eyes of hers and then lay next to me, comforting me. And when I did my homework, she used to come and sit on my table, being part of the everyday things I did. And when she passed away, when I was a teenager, that was very tough.

The second one I got soon after Bertta-lady passed away and this guy, Misu the Cat has always been a cat with a strong character. So fearless, and full of temper, this cat has been. And the last 9 years he has lived with my parents in the countryside, since we decided it was better to him to stay there and to be able to go outside and catch some mice, rather than live here with us, without the possibility to be able to go outside.

But now it seems that Misu is not that strong anymore. That Misu's time here with us has come to its end. His body doesn't function properly anymore. He is not able to digest the food he's eating and so he has stopped eating, again. My parents have taken him to the animal doctor several times, but just today I had a discussion with my mom, and on Monday she needs to decide, if it's time to let Misi go.

I already mourn him. Even though a miracle may happen and he may get better, I feel it's maybe time to realize, and let go. I have been thinking about that funny little creature a lot lately and how much joy he has brought to us, even though he has always been a bit unpredictable and a cat with a moody personality ;-)

And when my mom told me, that this is going to be the last pet they will have, since it is too hard to see the end coming and to see a loved companion to suffer, I feel different.

I have started to think that maybe it's time. Time for us to save a poor little cat from a shelter and give him/her home.

And these marvellous photos from Rachael Hale's book 101 Cataclysms don't really help me with this thing at all.

Just look at them! Aren't they just too cute!

The photos I've taken are all from the pages of her book, enjoy!

Vaaleanpunaisia unelmia - Pink dreams...

Tänään olen saanut ihailla kauniita keväisiä tulppaaneja useassakin eri blogissa.

Niin ihanan valkoisia, vaaleanpunaisia ja sekakimppuja. Niitä on silmissäni vilissyt!

Tulppaanit ovat lempikukkiani ja minulle ne ovat aina jonkinlainen ensimerkki kevään tulosta ja siitä, että olemme menossa jo kohti kesää ja pian jo omassakin kukkapenkissä voi pilkistää tulppaani.

Mutta kun muutama päivä sitten olin ruokakaupassa ja kun mieleni teki ostaa joku kaunis kukkakimppu kotiamme kaunistamaan, en yllätyksekseni tarttunutkaan siihen tulppaanikimppuun (johtuen ehkä osittain siitä, että tarjolla oli ainoastaan kirkkaankeltaisia ja kirkkaanpinkkejä versioita...), vaan käsiini tarttuivat ruusut.

Heleän vaaleanpunaiset ruusut, joita muuten nuorempana en halunnut ostaa kotiini, en sitten millään. Ruusut olivat mielestäni vanhojen ihmisten kukkia, ja jotenkin näin kaikki ruusut aina tummanpunaisina, kukkina, jotka kädessä mentiin ainoastaan vähintäänkin 50-vuotisjuhlille. En pienessä mielessäni osannut ajatellakaan, kuinka upeissa eri väreissä, kerrottuina ja sävyissä näitä kaunokaisia on tarjolla. Ja miten upeilta ne voivatkaan maljakossa näyttää ja miten ihanan vieno tuoksu niistä kotiin tulvii.

Tässä siis nyt oman kukkamaljakkoni satoa, niitä vaaleanpunaisia unelmia... ;-)

Ja näissä ruusuisissa tunnelmissa haluan toivottaa kaikille oikein ihanaa viikonloppua!

Ja tässä samalla voisinkin jakaa saamani tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille, joille lähtee myös edellisen postauksen haastekin matkaan... ;-) Ja nuo kaksi piristävää nappia voi tunnustuksen saanut käydä hakemassa tuolta aiemmasta postauksesta.

Tunnustuksista ensimmäinen menee aina yhtä tunnelmallista ja kotoisaa blogia pitävälle Marille, jonka blogissa tulee vierailtua tämän tästä.

Toinen menee yhtä lailla kestosuosikilleni Sooloilijalle, jonka sivuilta voit lukea mm. viimeisimmät vinkit mielenkiintoisista klassikko- tai uutuusleffoista tai vaikkapa koskettavasta kirjasta. Samoin tässä blogissa tulee häiriköityä tämän tästä.

Kolmas lähtee uudelle tuttavuudelle Hiiriemolle, jonka sivuilla on aivan ihania lastenkirjavinkkejä, iloista arkea ja sisustuspuolta lapsiperheen elämän keskeltä.

Neljäs tunnustus menee myös aika uudelle tuttavuudelle Mikaelalle, jonka blogissa voit kurkata elokuvien maailmaan, tiirailla juttuja julkkiksista ja muuten vaan hihitellä arkipäivän huumorille.

Viides tunnustus menee aivan uunituoreelle, ystävättäreni Päivin pitämälle leffablogille, jossa hän käy asiantuntijan silmin läpi mm. leffauutuuksia ja hänen arvosteluissaan saattaa vilahtaa välillä jokunen kirjauutuuskin. Käykäähän kurkkaamassa!

-----------------------------

I've seen a lot of tulips today when visiting some other blogs and I have to say that tulips are my favorite flowers!

They look so fresh and they are like the first sign of spring!

But I was suprised that when I went to the grocery store couple of days ago and wanted to buy myself a little bouquet of flowers, I didn't take tulips, but roses instead.

I actually bought some light-pink colored roses. Roses that I used to avoid when I was younger. Roses that reminded me of old people and I had this vision in my head that roses are red, dark red and something you only buy when you are going to someone's 50th Birthday Party.

But no, I have changed totally. I can actually say that I really enjoy roses. I love all the colors and variations, all the sizes and all the styles. I just love those elegant flowers!

So here you can see my pink dreams... My pink dreams (reads roses), they're just for you!

Have a nice weekend!

Ihania tunnustuksia - Lovely Awards

Sain tänään ihanan yllätyksen Marilta. Kiitos kaunis sinulle näistä ihanuuksista!

Tuohon ensimmäiseen tunnustukseen kuuluu vielä seuraava haaste.

Paljasta 5 asiaa, joihin olet riippuvainen.
Tässä minun viisi asiaani (voivat olla jo tuttuja juttuja blogejani lukeville...), mutta tässä tulee:

1. Kamera. Ilman kameraa ei tuu mistään mittään!
2. Elokuvat aiheuttaa välillä mahdotonta riippuvaisuutta. Uutuusleffatkin pitäisi nähdä heti ja joskus katsottavan leffan valitseminenkin on yhtä tuskaa, kun mielenkiintoisia vaihtoehtoja on niin monia. Tänäänkin menin leffaan ja vaihtoehtona kolme erittäin mielenkiintoista elokuvaa. Lopulta menin katsomaan Revolutionary Roadin. Koskettava ja silmät avaava kertomus avioparista, joiden elämältä oli kadonnut yhteinen suunta. Kuulostaa ehkä hivenen arkipäiväiseltä aiheelta, mutta tämä oli koskettava kertomus, suosittelen!
3. Kirjojen kanssa sama juttu. Jos hyvä kirja osuu kohdalle, tulee valvottua yömyöhään nenä kiinni kirjassa, vaikka kuinka väsyttäisi.
4. Ja on se tämä bloggaaminenkin aika koukuttavaa, suorastaan pelottavassa määrin.
5. Suku-lakut. Apua! Multa loppui juuri kaapista Suku-lakut ja tässä nyt mietin, että keneltä kehtaisin niitä taas pyytää tänne lähetettäväksi...

Niin ja sitten haastetta pitäisi kai laittaa eteenpäinkin. Jaigs! Nyt ei kyllä aivot toimi yhtään tämän suhteen, mutta lisään tänne huomenissa viisi nimeä. Varokaa vaan!

Mutta nyt hyvää yötä, kello on jo miltei puolen yön ja on aika mennä... lukemaan kirjaa ;-)

---------------------------------

I got two lovely awards from Mari and I am so happy! Thank you so much Mari for giving me these!

I also got a challenge with the first award and it goes like this.

Reveal 5 addictions that you have.
And here are mine...

1. Camera. I just need to have it with me always!
2. Movies. What is it about the movies that gets me so excited that I cannot even decide which one to go and see? Like today, I had three choices and had big trouble making my mind, since I wanted to see them all! Anyways, I saw Revolutionary Road and it was very interesting, frightening and eye-opening story of a couple, who didn't really enjoy the life they were living, but didn't have the guts to do anything radical to change it either. And where that leads... That is the story here... I recommend!
3. Books. Wow! If I'm reading an interesting book, please do not disturb me! Oh yes, I can easily stay up till the morning, if I have a good one to read.
4. Blogging can sure be addictive too. It is almost scary to think how much time I spend blogging.
5. Suku-liquorice from Finland. I just ran out of them and I am hopeless. Please! Someone hear my call. I need some more Suku-lakus!!! Right away!!! Thank you!

Okay, I guess I would need to name five people to do this same challenge and to give these wonderful awards to them too, but right now my brains aren't fully working, so I will return back to this subject tomorrow.

Clock is ticking and it's almost midnight already.

I think it's definitely time to go to.... read something ;-)

Terveelliset mansikkasydämet - Healthy strawberry hearts

Harmaata ilmassa taasen...

Tänään ollaan saatu ihmetellä jäistä tihkusadetta ja jäisiä teitä, eikä tänään ole ollut kerhoa eikä koulua huonosta säästä johtuen.

Täällä nimittäin hiljenee kaikki, jos maassa on lunta tai jäätä. Koulut ovat kiinni ja kerhot peruttu. Ja monet firmatkin pitävät etäpäiviä ja kaupunki hiljenee. Sillä täällä ei tunneta talvirenkaita ja vaikka itse osaisitkin luistella teillä kesärenkailla, joku toinen ei ehkä osaa, enkä itse ainakaan kovin mielelläni lähtisi onneani kokeilemaan auton rattiin...

Mieskin päätti pitää tänään etäpäivän ja niinpä olemme olleet ihan hissukseen kotona, juuri niinkuin eilen mielessäni haaveilin, miltei tekemättä mitään... ;-)

Mutta eilen illalla tein jo tätä päivää ajatellen pienet herkkujälkkärit pakkaseen valmiiksi.

Aiemmin taisin jo jossain postauksessa mainita, että meille on ilmestynyt jäätelökone ja sen myötä myös kaksi kivaa jäätelöaiheista kirjaa.

Nämä kirja-ihanuudet ostin Pier1 liikkeen tammialesta, enkä voinut vastustaa näitä herkullisen näköisiä herkkukirjoja sitten mitenkään...

Ices-kirja on täynnä kauniisti kuvattuja ja herkulliselta kuulostavia ja näyttäviä jälkiruokia, mutta terveellisempiä vaihtoehtoja, eli sorbetteja, sherbettejä ja muita jäisiä herkkuja.

Ja eilen innostuin tosiaan kokeilemaan erästä tämän kirjan ohjeista. Kylmä sydämen muotoinen herkku houkutteli minua ja ajattelin, että kokeilen tätä ohjetta vähän Ystävänpäivääkin silmälläpitäen.

Tähän herkkuun ei muuten tarvita jäätelökonetta, eli on tosi helppo ja nopea valmistaa ;-)

Tein annokset sydämenmuotoisiin muotteihin, pohjalle laitoin soseutettua mansikka-sokeriseosta (käytin täkäläistä, erittäin hienoa confectioners-sugaria, vastaa ehkä parhaiten tomusokeri) ja laitoin muutamaksi tunniksi pakastimeen. Kun mansikkaseos oli täysin jäätynyt, laitoin päälle maustamatonta jogurttia, johon olin lisännyt vähän tavallista sokeria ja vaniljasokeria.

Näin annoksesta tuli kivasti kaksivärinen, kun pohjalla näkyy tuo valkoinen jogurtti ja päällä kaunis mansikkainen survos.

Ja neiti halusi laittaa vielä tuollaisia kivoja mansikanmuotoisia nonparelleja jäisen herkun päälle ja nämä muuten hävisivät suihin alta aikayksikön!

Helppoa ja hyvää, eikä tarvitse edes jäätelökonetta!

-----------------------------

Today we have had some more rain, icy rain this time and it means no school for a lot of children. The roads may be quite icy and even if you know how to drive in this weather someone else probably doesn't, so I wouldn't try my luck out there in the traffic today...

And so my husband also decided to work from home today and as I wished yesterday, I have had a very quiet day today, just taking it easy and relaxing.

But yesterday I wanted to do some yummy desserts for us, in case we were going to spend the whole day inside (as we have) and used my new Ices-book for inspiration.

I found this book from Pier1 clearance-sale and it only cost me about 2 dollars. I really enjoy the beautiful photos and easy recipes and it's full of tasty, cold desserts and those healthier ones, sorbets, sherbets and other frozen treats to eat.

I made these heart-shaped desserts yesterday evening and they were ready to eat this morning.

First I pureed some fresh strawberries and confectioner's sugar into a very smooth mix and filled the molds halfway up with the strawberry puree. Then I put it in the freezer for several hours until complitely frozen.

Then I used some plain yogurt and added a little bit of vanilla sugar (or extract) and granulated sugar and added the yogurt on top of the strawberry puree. Then I put the molds to the freezer again and let them be there for several hours.

And this morning these hearts were perfect and ready to eat, and boy! did we enjoy them!

Wonderful dessert to do on Valentine's Day too!

Ja joskus sitä vaan haluaa olla - Sometimes you just wanna be

Viikko alkoi tänään sateisissa ja harmaissa merkeissä.

Ja hui kamalaa, kuinka kylmää tuolla ulkona taas on. Ei uskoisi, että perjantaina mittari oli miltei kolmessakymmenessä, kun tänään on saanut taas palella ihan urakalla.

Ja mielikin on ihan sateisen harmaa. Ei meinaa jaksaa tarttua mihinkään asiaan kunnolla kiinni, olo on vähän sellainen väsynyt ja turta.

Niin ja tämä flunssanpuolikas, mikähän siinäkin nyt on, kun en meinaa oikein päästä tästä taudista eroon, en millään. Vaikka välillä jo tuntuu hellittävän, niin eikö jo seuraavana aamuna ole olo niinkuin olisi lekalla päähän lyöty.

Voi voi, kun saisi joskus olla tekemättä yhtään mitään ja istua jollottaa ja tuumailla niinkuin pienet pehmoihanuudet neidin huoneessa.

Vähän ehkä tähän malliin, istua vain mietteissään, kaukaisuuteen katsellen, niinkuin tämäkin nallukka. Vaikka tällä kaverilla on kyllä hiukan surkean oloinen ilme, mitähän mahtaa tuumia mielessään?

Tai jos saisikin köllötellä oman kullan kainalossa vaikka koko päivän, niinkuin nämä kanit näin kivasti kainalokkain, ihan toisissaan kiinni. Niin lämpimästi ja turvaa toisilleen antaen.

Maanantait, ne ei vaan taida olla mua varten... :-(

----------------------------------

Our week started with some rain and such a grey weather. And whoah, I feel like the weather myself, too.

I feel tired and numb.

I feel I could sit down and just be, doing nothing - and enjoy it.

Like those little plush toys in my daughter's room. Like that cream-colored teddy bear just sitting there, looking at the distance and thinking by himself, so quietly. But hmm, that guy looks a little bit too sad, I hope he will cheer up soon.

Or then, I could just cuddle with my husband like those two cute bunny rabbits, sitting so close together, so warm and so cozy.

Yeah, I admit.

Mondays aren't my best days... :-(

Herrat Beethoven ja Mozart ja vähän muuta... - Mr. Beethoven and Mozart and some other stuff...

Viime viikonlopun automatkalla kävimme tosiaan Austinissa ja kaupunkihan on tunnettu rennosta ilmapiiristään ja opiskelijakaupunkina on kyllä sitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Autoissa näky usein tarroja: Keep Austin weird ja nuorien pukeutumistyyli on omalaatuinen ja hipahtava.

Keskustassa tunnetulla 6th Streetillä on pubeja ja ravintoloita ja muutamia mielenkiintoisia liikkeitä. Kuten tämä hattuliike, jonka ikkunasta bongasin nämä kaksi herraa...

Hivenen on myrtsi ilme herra Beethovenilla, mutta hattu on ainakin komea ;-)

Mozart on saanut päähänsä tällaisen silinterihatun. Eikö ole upea?

Hattuliikkeen vieressä oli musiikkiaiheinen lahjatavara-liike, jossa oli paljon nähtävää niin sisällä kuin ulkonakin.

Ikkunoista löytyi paljon katseltavaa...

Mieheni mielestä tämä oli kuitenkin ihan yliveto esine liikkeen ikkunassa ja kitaraa soittavana jo puolitosissaan heitti, että tällaisen vessanpöntön kannen hänkin haluaa.

No joo, ehkä mökille, ulkohuusiin... Voisin harkita...

Perjantaita toivotellen,

Sari

--------------------------------

As I told you before we went to Austin last weekend and this city is known to be very relaxed and it truly is, very relaxed and nice city with a lot of young people, I guess mainly University students everywhere.

And it has it's own weird style and you can see those bumper stickers: Keep Austin weird, everywhere.

When you go to the well-known (at least here in Texas) 6th Street in Austin, you see a lot of nice pubs and restaurants and some interesting stores.

Like this little hat store that had these two masters in the window display. Beethoven and Mozart. Both wearing some cool looking hats, right?

And next to the hat store we found this music themed gift store. The window displays were interesting and especially the guitar-themed toilet seat was something my husband got excited about (almost...seriously).

Yeah, I guess I could get him one of those. And assemble it into our summer cottage, inside the outhouse... You know... ;-)

Have a nice Friday!

Sari

Pientä muutosta neidin huoneessa - Just some little changes in my daughter's room

Muutokset neidin huoneessa lähtivät käyntiin ihan simppelisti likaisesta päiväpeitosta.

Tytön kukallinen, tilkku-päiväpeitto oli pari päivää sitten kauhukseni yltä päältä tussissa. Sellaisessa oikein kivasti sottaavassa tummansinisessä, leveää jälkeä jättävässä, tuhraavassa tussissa.

Ja kyllä, neiti kyllä kuuli asiasta ja kävimme pitkän keskustelun siitä, että tussien kanssa tehdään väritys- ja piirustushommia joko koulupöydällä, keittiön pöydällä tai puulattialla, muttei esimerkiksi omassa sängyssä, päiväpeittoon tuhraten...

Huoh! Niin meni päiväpeitto pyykkiin ja onneksi lähtivät tahrat pesussa. Kiitos vesipestävien tussien!!!

Mutta siis, kaivelinpa kaappejani ja löysin tämän jo monta vuotta vanhan päiväpeiton, jota neiti ei ole käyttänyt juuri lainkaan.

Ja ihastuin kovasti tähän mansikkaiseen kuosiin ja tämä peite saakin nyt olla neidin sängyssä pidemmän aikaa, ehkä seuraaviin tussinjälkiin (vaikka asiasta onkin puhuttu vakavaan sävyyn, ei se takaa tussitonta tulevaisuutta päiväpeittojen osalta...).


Ja kevätaurinkokin se jo hiljakseen pilkahtelee enemmän ja enemmän säleverhojen raoista... ;-) On jo aikakin, valoa tarvitaan tähän tupaan!


Seinällä näkyy joku aika sitten tekemäni löytö, My Princess My Joy-kyltti, joka päätyi arvatenkin juuri neidin sängyn yläpuolelle.


Ja asiaan kuuluva tyyny: Little miss drama ;-)


Siinä pehmokaverukset Minni ja Hello Kitty odottavat pääsevänsä leikkimään pikkuneidin kanssa. Kovasti ovat äidinkin mieleisiä pehmuleita nämä kaksi...

Ja hei, asiasta ihan toiseen.

Olokin on jo parempi kuin eilen eikä tuo nenäkään ole enää ihan mahdottoman tukkoinen. Jes, kyllä se tästä! Ehkä aamuinen ulkoilu auttoi tähän olotilaan ;-)

Mukavaa viikon jatkoa sinulle!

---------------------------------------

I did some changes in my daughter's room couple of days ago and the reason to do all this was very simple - her dirty comforter.

For some reason she had decided to do some coloring on her bed and had made a big mess with her markers and of course with the darkest possible color, navy blue. And the widest and messiest marker, too.

So, oh yes, we had a little talk about drawing and coloring... And how we really should try and do our coloring and drawing projects at our school table, kitchen table or on the floor.

Well, I am not so sure this is going to be the last time this happens, but still, I hope she learned her lesson.

And for my relief, I got rid of all the stains, since her markers are washable and now the comforter looks as good as new. So thank you so much, whoever you are, you who invented these washable children's markers!!!

But I changed her comforter anyway. To this old one I had bought for her a long time ago, but which she hasn't really used at all. I really like this one too, and I think it will stay in our daughter's room for a little while now.

And then I took some photos of the pillows and plush toys on her bed too. Her best friends Minnie and Hello Kitty are there of course and the very accurate Little miss drama-pillow ;-)

And hey, about me having a cold and sinus thing going on. I am actually feeling a lot better today ;-) Maybe me going for a refreshing walk this morning helped me too, who knows.

Have a nice day!

Viikonlopulta - From last weekend

Heipä hei!

Täällä sitä ollaan, taas kerran flunssan kourissa. Nokka vuotaa ja pää on niin tukkoinen, ettei ajatuskaan kulje kunnolla.

Voi voi, ja huomenna olisi tarkoitus mennä ranskalaisen ystävättären järjestämille French Cuisine-tyylisille lounaskutsuille, hänellä on mielenkiintoinen business-idea järjestää lounaskutsuja maksua vastaan ja opettaa naisia (tai miksei miehiäkin) laittamaan ranskalaistyylistä ruokaa. Olen muutaman muun naisen kanssa nyt ns. koetestaajana tätä ideaa ajatellen, mutta voihan nenä, taidan olla vähän huono arvostelija, kun makuaistiakaan ei nyt ole järin kovati jäljellä.. Noh, mutta yritetään...

Ja viikonloppukin se mennä hujahti nopeasti ja kävimme tosiaan pienellä autoretkellä täällä Teksasissa, tarkemmin sanottuna Austinin suunnalla. Ei mitään ihmeitä ollut ohjelmassa, ajoimme ensin Round Rockiin ja edelleen San Marcosiin, shoppailimme vähän outlet-myymälöissä ja kävimme muutamassa pikkuputiikissa mm. pienessä Saladon kylässä, lähellä Austinia.

Sen jälkeen suuntasimme Austiniin ja kävimme mm. Capitol buildingissa, joka on kyllä komea nähtävyys Austinissa.

Teksasissa on muuten yllättävän paljon maanteiden varsilla ns. Antiques-myymälöitä, tai usein ihan isoja halleja, joista löytyy kaikenlaista tavaraa. Usein täällä käsite antiikki ei välttämättä tarkoita ns. aitoa antiikkia, vaan yleensä vanhaa tai käytettyä tavaraa.

Ja mukaan mahtuu monenlaista tuotetta, aina vanhoista Coca Cola-pulloista tyynynpäällisiin ja erilaisiin koriste-esineisiin.

Kävimme muutamissa Antique-liikkeissä, mutta tällä kertaa ei mitään tarttunut mukaan.


Tässä oikein tyypillinen teksasilaistyylinen myymälä pienessä Saladon kylässä. Jo ulospäin näyttää varsin rustiikilta ja sisältä myymälästä löytyi paljon Teksas-aiheista tavaraa.

Kivasti toteutettu puolipanelointi myymälän ulkoseinällä ja tietenkin se tyypillinen Teksasin tähti, joita tuli joskus alkuaikoina itsellekin ostettua. Nyt on hivenen tuo Teksas-villitys mennyt sisustamisessa ohitse, mutta kivahan näitä on aina katsella... ;-)

Tässä muuten vielä tyypillinen näkymä Antique-hallin edustalta. Voivat olla isoja halleja, jotka ovat täynnä vanhaa tai käytettyä tavaraa. Ja kuten huomaatte, myös huonekaluja on tarjolla, ihan tavallisista toimistotuoleista lähtien.

Mutta juu, nyt taitaa jo sänky kutsua ja kupillinen höyryävää, lämmintä vihreää teetä. Hyvää yötä ja mukavaa viikon jatkoa!

Terkuin Sari

--------------------------------------

Hi there!

Here I am having a cold again and feeling so congested and having a major headaches due to all this sinus thing going on right now. Oh, I really don't feel too good... :-(

And my oh my, tomorrow I was supposed to go to a little French Cuisine style lunch party at my friend's house, she has this new business idea to have these wonderful French-style lunches and teach people to cook her creations. I am planning to try her cookings with couple of other women as a test group, but hmm, I hope I can taste something with this stuffy nose of mine...

But anyways, the weekend went so fast and we had a little roadtrip again, this time here in Texas and decided to drive to Austin, but before that also went to Round Rock and San Marcos outlets to shop a little... ;-)

And also found our way to some Antique-malls or should I say halls, since they often are these huge halls filled with old stuff. Here the word antique doesn't necessarily mean real antique but old and used stuff in general.

And in old town Salado we found this cute little Texas style rustic store which was filled with Texas style things. We had a nice little trip and hopefully will do something like this again soon.

I hope you will have a wonderful week!

Sari

Pari kivaa pikkujuttua - Just a couple of nice little things

Perjantaissa mennään taas ja ihanaa, viikonloppu edessä.

Ajateltiin lähteä perheen kanssa huomenna heti aamusta pienelle automatkalle ihan tässä omassa osavaltiossa, ihan vain sellainen yhden hotelliyön pituinen reissu, jossa hivenen nähtävyyksiä ja ehkä ihan hivenen myös shoppailua (ainakin näin salaa toivon, sillä pari oikein mukavaa aarreaittaa on reitin varrella...).

Neidillä kun ei ole maanantaina kerhoilua Martin Luther Kingin päivästä johtuen, niin voidaan sunnuntaina körötellä illansuussa ihan rauhassa kotia, eikä ole mitään hirveää hoppua paluuajan suhteen.

Mutta tässä vielä ennen nukkumaanmenoa ajattelin laittaa muutaman kuvan viimeisimmistä hankinnoistani kotiin.

Eilen kävin nimittäin vielä vähän joulukoristeostoksilla (kun pirhana ovat nyt olleet -90% alessa siellä sun täällä, niin en vaan kerta kaikkiaan ole voinut hillitä itseäni ostamasta jotain pientä kivaa...) ja siinä sivussa myös muutama muu pieni kiva on tarttunut matkaan... Kas kummaa...

Mutta ekana paljastuu ostoslistalta tämä mielestäni tosi kaunis ja ihanaa tuoksua vienosti levittävä kukkanen. Sisällä ruskeassa kupposessa ihanaa kukkaista fragnance oilia, joka tuon huokoisen valkean kukan kautta leviää huoneilmaan. On kaunis silmälle ja ihanan tuoksuinen. Ostin heti varapullon tuota tuoksua mukaan, niin että voi sitten lisäillä tarpeen mukaan.


Ja sitten tällainen vähän perinteisempi ristipistotyö-taulu, joka oli taas jossain ihan alehyllyjen pohjalla ja kehyskin oli vähän likainen, mutta eikun kotona rätti käteen ja vähän puhdistelua ja taulusta tuli ihan soma.

Follow your heart-teksti oli somasti koristeltu ruusuköynnöksin, niin ja kuulostaa ehkä kliseeltä, mutta toimii ainakin mulle, ikuiselle haaveilijalle ja vähän vanhanaikaiselle romantikolle tosi hyvin... Ja siis ihan oikeasti, eikö se ole elämässä aika tärkeää, että kuuntelee myös välillä sydämensä ääntä? Äh, toivottavasti en ole ainoa, joka vielä ajattelee näin... ;-)

Oikein mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Terkuin Sari

---------------------------

Oh it's Friday and I am so happy. We have the whole weekend ahead of us and we have planned to do just a little roadtrip with my family. Here inside our own state, just a little sightseeing and maybe even a little bit of shopping (at least I hope so, since there are couple of pretty nice stores on the way to our destination...).

And since our daughter doesn't have school on Monday (Martin Luther King's Day), we are not in a big hurry to rush back on Sunday and we can take it easy and drive slow and enjoy the views if we want to.

But hey, before I go to bed I wanted to show you just a couple of new founds I did last week when I was shopping some Christmas decorations (hellou, everything was -90%off, so I couldn't resist). And of course I also found something else besides those Chistmassy things... Suprise...

The first one is a cute little fragnance diffuser flower thing from Pier1 and I just fell in love with it the moment I saw it. Even the packing material got me excited (should I already get worried about my excitement over this kind of things?) and there it is now, in our master bedroom. And I just love the aromatic smell in our bedroom.

And the other thing is this more traditional looking little wall-hanging that is made with cross stitching and the simple saying: Follow your heart may sound like a clisee, but it works for me though. I am this traditional girl who still believes in things like this. I hope I'm not the only one...

Have a very nice and relaxing weekend!

With hugs,

Sari

Yksinkertaista, mutta kaunista - So simple, yet beautiful

Olen ihan laiskamato.

En meinaa saada itseäni edes bloggailemaan, koneen ääressä istuminen nyt vaan kertakaikkiaan tök-tök-tökkii...

Niin ja itse konekin tökkii nyt pahemman kerran...

Ei toimi se, ei toimi tämä ja tänään tilttasi internet-yhteys ja lopulta myös langaton näppäimistöni päätti lakata toimimasta, tosin väliaikaisesti molemmat, mutta johan otti päähän mokoma tietokoneeni ihan kummasti. Pöh!

----------------------------------

Mutta niin, tänään katselin taas läpi reissukuvia ja muutama kuva otti kummasti silmiini monien joukosta. Minä en osaa sanoa mikä minua kiehtoo ihan yksinkertaisissa istutuksissa, ihan sellaisissa karuissakin systeemeissä.

Vaikka ihan betoniastiaan tehdyssä istutuksessa. Kuten tässä.


Muutama mehikasvi ja kaunista heinää. Ei se tarvitse sen ihmeempää olla.

Tai vaikka heinäkasvi kauniissa, terrakotan värisessä saviruukussa. Pilkistämässä pienen portaikon välistä.

Pistää ihastelemaan...

Ja kaipaamaan kesää...

Alkukevään uupumuksesta (suomennettuna kai enempi laiskotuksesta) kärsivä kotiäippä siis lähettää kesänodotusterveisiä jo näin tammikuussa...

Oih ja voih!

Vielä on matkaa kesään ja kesäisiin ulkokukkasiin... Myös täällä suuntaa maailmaa.

Viikonlopputerkuin,

Sari

----------------------------------

I have to admit... I've been such a lazy lady lately. I feel so uncomfortable even to open my computer, since I have had so many problems with mine lately.

This doesn't work, that doesn't work and today both internet and my keyboard desided not to co-operate with me. Okay, I got it! Get away from the computer...

But anyways, I just went through some of our vacation pictures again and I wanted to share these two images.

With them I wanted to tell you how even the most simple potted plants can lift up your spirits.

Like these two that make me long for those warmer summer days even now, in the middle of the winter, in January.

Auch, it's such a long way to summer, but here I am, already waiting...

Have a nice weekend!

Sari

Pienoinen lahjatavarapuoti - A tiny Gift Store

Minulla vaan edelleen jatkuu nämä putiikki- ja kaupunkitunnelmakuvat. Jostain syystä minua on aina kiehtonut kaikki idylliset, pienet liikkeet ja putiikit, ja erityisesti vanhaan tyyliin rakennetut sellaiset, joissa on vielä hivenen jotain Hannu ja Kerttumaista tunnelmaa.

Kuten tässä ihanassa Tea Rose puodissa, joka osui silmiini kävellessämme Carmel by the Sea-pikkukaupungissa.



Eikö ole somannäköinen pieni liike, jo ulkoapäin? Niin on heleää vaaleanpunaista ja vanhaan tyyliin tehty, kaunis pärekatto.

Ja kuinka söpö on tuo liikkeen nimeä kantava teepannukin... Oih ja voih! Olisipa itselläkin tällainen pieni putiikki, jonka kätköistä paljastuisi kaikkea ihanaa. Mies vaan aina nauraa haaveilleni oman pikkuputiikin suhteen, että miten sinä mitään putiikkia voisit pyörittää, kun et raukkaparka raaskisi luopua mistään?

--------------------------------

My photo tour from California continues. There is just something about these tiny little gift stores that remind me of the old children's story Hans & Gretel.

I just loved this particular store that had this beautiful light pink color and the roof was made with the old style too. And look at that sign, isn't it cute too!

I have always dreamed about opening my own little gift store. But my husband has his own opinion about all this nonsense. He tells me it wouldn't really work, since I wouldn't be able to sell any of my precious finds... He may be right...

Lisää faktaa itsestäni...

No johan nyt pukkaa haastetta, mutta en millään malttanut olla ottamatta osaa tähän haasteeseen, jossa paljastellaan lisää asioita itsestä. Nyt tulee kyllä vain suomeksi, ei jaksa kääntää enkuksi näitä kaikkia.

Niin ja tän mä nappasin Itkupillin blogista. En laita tätä nyt kellekään sen ihmeemmin eteenpäin. Mutta jos haluat, voit tämän napata mukaasi ja vastailla omassa blogissasi.

OLEN: Neljääkymppiä lähentelevä, koheltava kotiäiti.
TEEN: nii-iin paljon turhaa hömppähommaa, mieheni mielestä mm. bloggailu on vähän hömppää, mutta minkäs teen, kun tästä tykkään...
OSAAN: olla kiitollinen siitä, että olen terve ja saan elää perheeni kanssa vähän erilaisessa ympäristössä, vaikkakin kaukana sukulaisista ja Suomesta.
KYTTÄILEN: toisten elämää blogien kautta.
SALAILEN: omaa painoani ja tiettyjä henkilökohtaisia juttuja, jotka eivät kuulu muille.
KÄYTÄN: miltei aina farkkuja ja silmälasejani.
OLEN HAKA: kodin sisustamisessa ja valokuvaamisessa. Sekä miehelle urputtamisessa ja järjestelemisestä.
OLEN PARHAIMILLANI: Illalla ja juuri silloin, kun kiirusta pukkaa päälle ja on monta rautaa tulessa.
OLEN SURKEA: Valehtelemaan ja meikkaamaan kunnolla.
TOIVEAMMATTINI: Niitä kumma kyllä alkaa olemaan jo monia, valokuvaaja, tai sisustusalan sekatyöläinen, tai jonkinsortin freelance-pohjalta toimiva toimittaja.
MIKÄ VIHANNES OLISIN: Sitruuna.
EKA KERTA: On tietty mielenkiintoinen ja jännittävä.
MINNE ET HALUAISI JOUTUA: Sodan keskelle. Todistamaan väkivaltaa.
MINNE HALUAISIT JOUTUA: Joutua tai enemmänkin päästä. Jonnekin kauas, eksoottiseen paikkaan, vain minä ja mieheni.
MINKÄ MAALAISEKSİ SINUA LUULLAAN: Saksalaiseksi, englantilaiseksi ja no niin, on myös luultu venäläiseksi.
MIKÄ OLIT EDELLISESSÄ ELÄMÄSSÄ: Kissa.
MITEN HOROSKOOPPISI OSUU KOHDALLEEN: Mielestäni aika hyvin osuu kauriin kuvauksen kanssa yhteen. Boheemi, oman tien kulkija, erakkoluonne.
IHANNEMIEHESI/NAISESI: Ihannemies, voi voi. Siis mulla ne aina liittyy näyttelemiseen ja näyttelijöihin. Ketäs mä nyt osaisin mainita. Hmm, Johnny Depp, Benicio Del Toro, Edward Norton, Sean Connery ja viimeisimpänä Hugh Jackman nyt esimerkiksi ovat kovia nimiä omassa ihannelistassani. Ja ihannenainen, niitä on myös monia, mutta ihailen mm. Gwyneth Paltrowia ja olen muuten hänen Goop-maililistallaan. Käykäähän muuten kurkkaamassa. http://www.goop.com/. Meryl Streepiäkään ei voi olla ihailematta, kun tekee vielä uraa vanhalla iällään ihan 100 %:sti.
MITÄPÄ TEET SEURAAVAKSI: Lähden leffaan katsomaan The Curious Case of Benjamin Button.
MISSÄ MENEE RAJA: Jaa-a, siinä ettei asia enää tunnu mielekkäältä. Tulee kökkö olo.
INTOHIMOSI: Vain yksi? Valokuvaus, sisustaminen, leffat ja lukeminen...
ONKO MATTI JA MERVI YHDESSÄ: EVVK
MAINITSE KOLME SUOMEN PARASTA PAIKKAA: Kesämökki, metsät ja järviset maisemat.
ERIKOISIN PAIKKA,MISSÄ OLET NUKKUNUT: Keikkabussi.
OLETKO OLLUT HIRVEÄSSÄ JIIRISSÄ: Siis missä? Kännissä? ...Jos, niin olen.
OLETKO KOSKAAN JOUTUNUT PULAAN: Olen joutunut, mutta kummasti olen niistä selvinnyt nuoresta iästäni huolimatta... ;-)
OLETKO ITSE ALASI TYYPILLINEN EDUSTAJA: Minkä alan? Kotona jo liian monta vuotta...
OLETKO TILANNUT TV-SHOPISTA: En ole.
KUULUISIN IHMINEN,JONKA OLET TAVANNUT: Jaahas, ehkä noi paikalliset, suomalaiset jääkiekkostarat. Ja muutamat suomalaiset muusikot. Ja muutama entinen koulukaverikin taitaa olla aika nimekkäissä viroissa ja ammateissa...
TYPERIN ASIA,JOSTA OLET KILPAILLUT: Höh, olisiko esim. kynsien kasvatus.
PISIN MATKA,JONKA OLET KÄVELLYT: Thaimaassa ollessani tuntui kyllä hiukan liian pitkältä matkalta kävellä 40 asteen helteessä vuorenrinnettä ylös ja sitten edelleen alas pienoiseen luolatemppeliin. Tuntui oikeasti, että henki lähtee.
MIHIN KUNINGASPERHEESEEN HALUAISIT KUULUA: No johan nyt. En ainakaan Englannin hoviin...
TYPERIMMÄN NÄKÖINEN TRENDIVILLITYS,JONKA MUISTAT: 80-luvun tukkamuoti. Ja ne sähkönsiniset mokkasaappaat, wau!
KUINKA SYVÄLLÄ/ALHAALLA OLET KÄYNYT: Ihan tarpeeksi syvällä, etenkin nuorempana.
KOSKA KÄVIT VIIMEKSI LENKILLÄ: Toissapäivänä.
MITÄ ASENNEVAMMOJA SINULLA ON: Ovatkohan nämä nyt enemmänkin luonnevammoja, mutta olen aika varauksellinen ja minun on vaikea tutustua uusiin ihmisiin. Joskus tunnen olevani liian herkkä.
KEIHIN SUHTAUDUT ENNAKKOLUULOISESTİ: Ihmisiin, jotka katsovat toisia alaspäin. Ja ihmiset, joilla on tapana katsoa kanssaihmisiä arvostelevin silmin ja olla aina motkottamassa joka asiasta.
ONKO TV-LUPA MAKSETTU: Ei ole TV-lupaa, mitä pitäis maksella.
MINKÄ MERKKISILLÄ AUTOILLA OLET AJANUT: Kuplavolkkari oli eka ja RAKKAIN autoni, sit ajeltiin Fordilla, Toyotalla, Chryslerilla, Mesellä ja nyt Volvolla. Mutta olen tietty ajellut myös monilla muilla pirsseillä, vaikkeivat ole omiani olleetkaan...
OLETKO KOSKAAN JOUTUNUT TOSITILANTEESEEN JA JOS NIIN MISSÄ: Olen kyllä. Pariinkin otteeseen. Mm. nuorena liftatessani (toivottavasti et äiti lue tätä...) keski-ikäinen mies kävi kiinni etupenkillä istuvaan kaveriini ja siinä oltiin kyllä paniikissa, kun mies yritti tarttua meitä kumpaakin kiinni eikä päästää ulos autosta. Mutta onneksi saimme jalat allemme ja pääsimme karkuun.
MITÄ HALUAISIT TUNNUSTAA MUILLE TÄSSÄ JA NYT: Olen aika tavalla kilpailuhenkinen ja itsekriittinen perfektionisti ja se, se sitten osaa joskus ottaa päähän...

---------------------

A new challenge and sorry, this is only in finnish this time...

Haaste - Challenge

Sain kivan haasteen Taikalta, jossa hän pyytää kertomaan kuusi satunnaista asiaa itsestäni.

Ja tässä näitä tulee...

1. Perhe - on minulle hyvin tärkeä ja koen joskus huonoa omaatuntoa siitä, että tyttäremme on niin kaukana isovanhemmistaan.

2. Valokuvaus - on intohimoni. Linssin läpi on kiva tiirailla ympäröivää maailmaa ja ikuistaa hetkiä ja tunnelmia tästä elämästä.

3. Kirjoittaminen - on rentouttavaa puuhaa ja ehkä sen takia näitä blogejakin riittää... ;-)

4. Leffat - ovat tapani rentoutua ja usein menenkin leffaan itsekseni nauttien siitä, että saan katsoa elokuvaa isolta kankaalta, ihan yksin, ilman häiriötekijöitä. Only me and the movies ;-)

5. Luonto - se pysäyttää ja inspiroi minua. Usein myös kaipaan luontoa, erityisesti suomalaisia metsiä ja järvimaisemia. Täällä luonto on erilaista, karumpaa ja kuivempaa, ja ihania havumetsiä ei meidän alueelta löydy lainkaan.

6. Kauniit esineet/asiat - ovat paheeni. Saatan ihastua johonkin esineeseen/tuotteeseen niin, että näen sen jo silmissäni kotonani, päälläni, käytössäni. Ja se on sitten menoa... Kuten tämän pienen kännykkäpussukan nähdessäni, Chinatownissa, San Franciscossa.

Tämä piti ihan ehdottomasti saada, kun se tuo pöllökin (tai mikä lie) oli vaan olevinaan niin i-ii-iihana!


Mutta voi, nyt tämä haaste pitäisi sitten laittaa eteenpäin. Siis olen ihan surkea tässä haasteiden eteenpäin laittamisessa, mutta koetetaan nyt kuiteskin.

Eli ha haa, laitan haasteen kuiteskin eteenpäin haastaen Marin, Sirkan, Susan, Jutan, Katjan ja Marin.

------------------------------------

And in english...

1. Link to the person who tagged you.
2. Post the rules on your blog.
3. Write six random things about yourself.
4. Tag six people at the end of your post and link to them.
5. Let each person know they've been tagged and leave a comment on their blog.
6. Let the tagger know when your entry is up.

So here are six random things about myself

1. Family - is the most important thing in my life and I often feel sorry about the fact that our daughter lives so far away from her grandparents.

2. Photography - is my true passion and I love to capture images of our everyday life.

3. Writing - is very relaxing and I guess that's one reason I have so many blogs.

4. Movies - are my way to relax too and I enjoy going to the movies even by myself and just enjoy my own time, just me and my movies!

5. Nature - is very important to me and I often miss the beautiful lakes and forests in Finland. We don't find them here!

6. Beautiful things - are my weakness. If I find something really really nice, I can already see it in my house, in a special place - and then I'm in trouble... Like when I saw that little cell phone holder in Chinatown, San Francisco. I just had to have it, since the owl looked so cute ;-)

Soma takapiha - Cute backyard

Matkalla ajoimme useiden pikkukaupunkien ohitse ja uteliaana ihmisenä en voinut vastustaa kurkkailemasta ihmisten pihoihin, kun ne nyt kuiteskin aika avoimesti eteeni aina tupsahtelivat.

Ja niinpä uskaltauduin ottamaan niistä kuviakin ja tässä alla kuva eräästä takapihasta, tai ehkä paremminkin pienestä terassista, joka oli kyllä niin houkuttelevan ja romanttisen oloinen, että olisin hyvin voinut istahtaa tuolle pienelle tuolille ja haukata palan leivosta ja lasin kylmää juomaa (olen laihiksella, joten siksi haaveilen leivoksista...).


Vaan eikö olekin kivasti toteutettu tuo terassi, vaikkei sitä nyt tässä ihan kokonaisuudessaan näekään? Ihania nuo kukkaset tuossa etualalla. Mitä ne muuten ovat? Nuo isot palluraiset?

Ja portinpieleen oli vielä asetettu tällainen kaunis peltipurnukka, jossa kauniita kukkasia. Eivät taida kyllä olla oikeita kukkia, mutta soma oli tämäkin viritelmä.

Mukavaa viikon jatkoa teille, minä nyt jatkan kauniiden terasseiden haaveluistani täällä kotona. Tänään jo voi vähän haaveillakin moisista asioista, kun aurinkokin on jo uskaltautunut esiin ja lämpötila on jo hivenen parempaan suuntaan, lähellä kahtakymmentä.

------------------------------

When we were traveling and walked through some cute towns I couldn't resist to take some photos of the houses, the yards and the little stores in those lovely towns.

And ended up taking some pictures of people's yards too, since they were so nicely decorated and easily photographed, so I didn't have to actually go to these yards, they were all very open to us people walking by.

This one house had a very cute backyard or should I say a tiny terrace and I could easily see myself sitting on that little chair and having a little piece of pie and a cold drink. I am dreaming of pies and cakes now that I am on a diet, so try to understand... ;-)

That little tin vase with flowers was hanging on the picket fence and it was a cute detail too.

Have a nice week everyone!

Muutamia matkamuistoja - Just a few souveneirs

Matkamuistojakin tuli reissusta hankittua.

Ei montaa, mutta ne vähäiset ostokset, ne olivat sitten sitäkin mieleisempiä.

Ihan pieniä juttuja, joissa silmä lepäsi tai joista hajuaistit (juu, luit oikein) heräsivät miellyttävällä tavalla... ;-)


Kuten nämä käsintehdyt saippuat, Lush-myymälästä. Voi mahdoton, mikä ihastuttava tuoksu tulvi tuolta liikkeestä sieraimiimme, kun kävelimme liikkeen ohitse idyllisessä ja ihastuttavassa Carmel by the Sea-pikkukaupungissa.

Ja matkaan lähtivät nämä kaksi hyvin erityylistä saippuaa. Keltainen tuoksuu taivaalliselle ja on muuten nimeltään vihjailevasti Sexy peel, ja jossa materiaalina mm. sitruuna, josta tuo ihanan raikas tuoksukin tulee. Toinen vihertävä ja myös kivantuoksuinen saippua on nimeltään Extra virgin olive oil, joka on lisäksi erittäin kosteuttava ja hyvä iholle.


Ja sitten ostimme kaksi pommia. Siis suihkupommia, tai paremminkin kylpypommia, jotka heitetään veteen ja ne ikäänkuin räjähtävät ammeeseen sisältäen aromaattisia öljyjä ja vaahtoavaa saippuaa. Ja nämä ihanuudet siis tuoksuvat aivan ihanille. En kyllä tiedä, hannonko näitä edes käyttää. Ovat niin söpöliinejä palluroita...


Ja San Franciscon kiinalaisesta kaupunginosasta matkaan tarttui näitä pulleroita, istuvia buddhia. Nämä ovat aika pikkuruisia (korkeus noin 6cm) ja maksoivat vain reilun taalan, joten ostin näitä myös pari vihreänä.


Ja sitten kaksi onnea tuovaa kissimirriäkin lähti mukaan. Nämä ovat vielä pienempiä, korkeus n. 2 ja 4cm. Mutta niin hellyttäviä ja koetan nyt vihdoin saada tehtyä omaan kirjapaino-laatikkooni (vai mikähän se loota on nimeltään, joka on niitä pieniä lokerikkoja täynnä?) kokoelman kaikista ihanista pikkiriikkisistä esineistä.

---------------------------------

I bought only a few souveneirs from our roadtrip to California, but these few are something I really enjoy having.

We bought these soaps from a lush-store in beautiful and charming little town (city?) of Carmel by the Sea and when we passed this store we couldn't but stop, since the delicious smell of all these yammy looking soaps and bath bombs was so overwhelming to us.

And ended up buying those cute yellow soaps that are called Sexy peels and the green one that is called extra virgin olive oil. The yellow ones have citrus in them, so that's why they smell so irresistable and the olive oil one is very moisturizing and good for your skin.

And of course I ended up buying something from San Francisco's Chinatown. They had a lot of Buddha statues there and they cost only like a dollar or so, so I ended up buying this little white Buddha (only 6cm tall) and those two little cute cats that are supposed to bring you good luck. Those tiny cats were only 2 and 4 cm tall. But aren't they cute?

Kotona taas - Home again

Matka on takana ja kotona ollaan taas. Vajaa kaksi viikkoa Californiassa rentoutti kyllä kivasti ja vaikka välillä oli ihan rättipuhkiväsynyt ja jalat maitohapoilla jatkuvasta kävelystä, on mielessä nyt monta mukavaa muistoa ja kauniita maisemia.

Vielä ei aivot kulje ihan täysillä ja lähinnä olen vain laittanut kotia kuntoon, siivoillut, purkanut laukkuja ja tavaroita, pessyt pyykkiä ja juossut ruokakaupoissa.

Ja vaikka matka olikin rentouttava ja ihana, oli kyllä oikein kiva tulla takaisin omaan kotiin ja päästä nukkumaan omien vällyjen väliin.

Tässä kuva Painted Ladies taloista, jotka koristavat San Franciscon keskustaa. Kaupunki oli muutenkin täynnä samantyyppisiä, tosi kauniita viktoriaanisia taloja ja voin vain kuvitella, kuinka kivoja sisustusratkaisuja näistä talokaunottarista voi löytyä.

San Franciscon ehkä kuvatuimmat talot ne siinä kauniisti rivissä seisovat. Olisipa ollut jännä päästä niihin sisälle ja nähdä, ketä näissä kaunokaisissa oikein asustaa... ;-)

Mukavaa lauantaita teille kaikille!

Palailen tänne taas pian!

--------------------------------------------

We are back home again and our roadtrip in California went quickly and it was relaxing and a lot of fun! Even though from time to time we were all exhausted of the tremendous amount of walking and sightseeing it was still all worth it and now I feel much more energetic and hope to be traveling again soon. But of course after spending almost two weeks away from home it is so lovely to be home and be able to sleep in my own, comfortable bed and be able to cook for us by myself.

But anyways, we saw a lot on our trip but first I wanted to show you this row of Painted Ladies that is probably the most photographed row of houses in San Francisco city. There are a lot of this kind of Victorian style houses in this area and I was so curious to see what kind of people were living inside these gorgeous houses and how they had decorated their houses. But of course, this was the closest I got to these beauties...

Have a nice Saturday, I will be back here soon!